Kansalaiskysely: Kunta-alan palkat säilytettävä pääosin ennallaan – katso kenen palkkoja halutaan kuitenkin nostaa ja kenen laskea
Enemmistö (56 prosenttia) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne ratkaisussa ennallaan.
Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.
Enemmistö suomalaisista olisi kuitenkin valmis nostamaan sairaanhoitajien (63), lastenhoitajien (57) ja siivoojien (54 prosenttia) palkkoja.
Kaksi viidestä korottaisi mielellään myös luokanopettajien (43) ja palomiesten (42 prosenttia) palkkoja.
Toimistoväen (61), terveyskeskuslääkärien (56) ja kiinteistönhuoltajien (47 prosenttia) palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen.
Merkittävän poikkeuksen muista muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat.
Puolet suomalaisista (48) haluaisi alentaa kunnan- ja kaupunginjohtajien palkkoja. Reilu kolmannes (36 prosenttia) pitäisi ne ennallaan.
Mielipiteet ovat muuttuneet syksystä 2017 jonkin verran.
Aiempaa useampi olisi halukas korottamaan lähes kaikkien ammattiryhmien palkkoja.
Toisaalta kysyttäessä yleisesti kuntaväen palkoista, ilman erottelua eri ammattiryhmiin, kuntaväen palkat halutaan pitää samalla tavalla nykyisellään (58 prosenttia) kuin vuonna 2017.
Sen sijaan vuoden 2016 keväästä näkemykset ovat muuttuneet varsin paljon.
Tuolloin vain kaksi viidestä oli valmis korottamaan hoitajien palkkoja, nyt näin ajattelee selvä enemmistö.
Vuonna 2016 vain kolmannes oli valmis korottamaan siivoojien palkkoja, nyt enemmistö vastaajista.
Puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin, miten kuntien tuloneuvotteluissa olisi meneteltävä.
Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja muiden puolueiden tukijat suhtautuvat korotuksiin varauksellisemmin.
Erot puolueiden välillä tasoittuvat, jos näkemykset palkkojen korottamisesta ja pitämisestä nykyisellään yhdistetään.
Kansalaisten näkemyksiä kunta-alan palkoista selvitti Kantar TNS.
Haastatteluja tehtiin joulukuun alussa yhteensä vajaat 1 100, ja tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttia suuntaansa.