Ylen kyselyn tulos ei yllättänyt keskustalaisia: "Meitä on syyllistetty koko maan puolustamisesta, mutta tämän perusteella olemme oikealla tiellä"

Ylen keskiviikkona julkistaman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista toivoo valtion aktiivisesti hidastavan kaupungistumiskehitystä.

Keskustan varapuheenjohtajan, kansaedustaja Hannakaisa Heikkisen mukaan kysely osoittaa, että keskusta on oikealla tiellä.

– Me lähestymme aluepolitiikkaa tasapainoisen kehityksen näkökulmasta. Kyse ei ole ideologisesta toiveesta palata menneisyyteen vaan siitä, että saadaan hyvää koko Suomelle ja kaikille sen asukkaille. Toimenpiteet ovat erilaisia ruuhka-Suomessa ja syrjäisemmissä kolkissa, mutta ne kaikki ovat yhtä tärkeitä, hän painottaa.

Heikkinen ei koe, että keskustassa häpeiltäisiin sen hartioille aseteltua aluepolitiikan airueen viittaa. Ennemminkin hän näkee, että valtamedia on halunnut leimata keskustan pyrkimykset epämoderneiksi.

– Siitä on meitä syyllistetty, hän toteaa.

Kansalaisten selkeä mielipide, joka on viime vuosina tullut ilmi monissa muissakin kyselyissä, on Heikkisen mielestä rohkaiseva merkki keskustalaisille.

– Jos joku on aristellut puhua aluepolitiikan merkityksestä, tämäkin tutkimus poistaa pelkoja.

Ykkösenä kaupungistumista vastustamassa olivat perussuomalaisten kannattajat (71%), toisena demarit (65 %) ja vasta kolmantena keskustalaiset (62 %).

Ovatko perussuomalaiset tunkeutumassa keskustan perinteisesti hallitsemalle tontille?

Heikkinen ei usko, että näin olisi käymässä.

– Keskusta ei ole populistinen liike. Meidän on tuotava vieläkin selvemmin esille, miten fiksu ja toteuttamiskelpoinen aluepolitiikka näkyy keskustan ajamissa asioissa. Kansalaisten hyväksyntä lunastetaan tekojen kautta.

Keskustan Helsingin piirin puheenjohtaja Antti Siika-aho selittää perussuomalaisten pään nousemista muita ylemmälle myös keskustan leipälajeissa sillä, että puolue on kyennyt puhumaan muita paremmin maanhiljaisille.

– Niille ihmiselle, joiden tulevaisuuden näkymät ovat heikot ja jotka kokevat pääkaupunkiseudun imevän heiltä viimeisetkin elämisen mahdollisuudet.

Perussuomalaisten viestiä hän pitää kuitenkin petollisena ja kaksihaaraisena.

– Heidän poliittinen linjansa on tosiasiassa hyvin keskittämishakuinen.

Siika-aho kertoo, että Ylen selvityksessä ilmi tullut toive koko maan elinvoiman säilyttämisestä kuuluu kansalaisten suusta joka kerta, kun keskusta pitää torilla telttaansa.

– Kyselyn tulos on hätähuuto sitä vastaan, että syrjäseuduilta viedään palvelut ja työpaikat ja väestö ikääntyy. Se ei tarkoita, että suuria kaupunkeja pitäisi kurittaa.

Keskustan kannattaisi Siika-ahon mielestä nostaa nykyistä vahvemmin toivon näkökulmaa sosiaali-, perhe- ja aluepolitiikan lohkoilla, osoittaa maanhiljaisille tie parempaan tulevaisuuteen.

– Kertoa, että kaikkea ei ole vielä menetetty. Uskon, että tätä kautta perussuomalaisiin päin kallellaan olevien kannatus voidaan kanavoida keskustalle.

Keskustapomo kannustaa puolueväkeä puhumaan aluepolitiikasta rohkeasti. Tärkeää on muistaa, että kannatus ei koskaan kasva vastakkainasettelusta vaan tulevaisuuden visioinnista.

– Kepu lyö päänsä mäntyyn joka kerta, kun puhutaan terveestä aluepolitiikasta ja otetaan vastakohdaksi kaupungit. On keskityttävä koko Suomen hyvinvointiin.

Perinteinen maaseutu-kaupunki -jako ei hänen mukaansa enää määrittele äänestyskäyttäytymistä. Asiat ratkaisevat.

– Enää ei voi olettaa, että äidinmaidossa imetty keskustalaisuus jalostuisi automaattisesti äänestyskäyttäytymiseksi.

SDP:n kakkossijaa Siika-aho selittää sillä, että monilla puolueen maakuntakeskuksissa asuvat kannattajat ovat joutuneet EU-jäsenyyden aikana tapahtuneen rakennemuutoksen kohteeksi siinä missä maaseutukin.

– Monilla on kerrostaloasunnossa elävillä on aivan sama tilanne kuin maaseudun torpissa asuvilla; tulevaisuuden mahdollisuudet elämiseen on viety.

Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) huomauttaa hänkin, että perussuomalaisten päättäjien teot ovat toista maata kuin heidän kannattajiensa näkemykset. Suurimmissa kaupungeissa he ovat olleet kovimpia kasvun kannattajia.

Tosin Pekkarinen on havainnut, että keskustassa osa kokee vanhanaikaisena ajatuksen koko Suomen asuttuna pitämisestä.

Tällaisesta pitäisi konkarin mukaan päästä eroon.

– Se on huonoa ja kornia. Keskusta syö omaa jalkaansa, jo se ei kykene hanskaamaan menestyksen avaimiaan ja palaamaan ekologisestikin kestäville juurilleen.

Pekkarinen liputtaa kokonaisvaltaisen alueellisen kehittämisen puolesta.

– Sitä ei pidä jättää mitättömien EU:n aluerahojen varaan, vaan kaikilla hallinnon aloilla pitäisi olla oman perustehtävänsä ohella vastuu myös tasapainoisesta alueellisesta kehittämisestä. Jo nyt EU:sta tutkimukseen ja kehittämiseen tuleva kolmeen-neljään keskukseen keskittyvä rahoitus on liki yhtä suuri kuin varsinainen aluerahoitus.

Pekkarinen muistuttaa vielä, että hän ymmärtää kaupungistumisen käsitteenä koskevan muutamaa suurinta kaupunkia.

Viime kaudella Pekkarinen johti työryhmää, joka kartoitti Suomen aluekehityksen tilaa ja toimenpiteitä, joita se jatkossa edellyttää.

– Vahvasti nousi esiin se, miten tärkeää Suomen on pysyä asuttuna ja sellaisena maana, jolla on edellytykset raaka-aineittensa tuottamiseen ja voimavarojensa hyödyntämiseen.

Pekkarinen kehottaa miettimään esimerkiksi, kuinka paljon Helsingin seudulla on merkittävää vientiteollisuutta.

– Hallintoa siellä on yllin kyllin, mutta luonnon jalostettavat resurssit sijaitsevat ympäri maata. Sitäpaitsi monet ihmiset haluavat asua muualla kuin suurimmissa kaupungeissa.

Europarlamentaarikko korostaa, että kaupungistumisen hillitseminen on sopusoinnussa myös ekologisen kestävyyden kanssa.

– Muun muassa Ranskassa julkaistiin hiljattain tutkimus, jonka perusteella sielläkin kansalaiset haluavat hidastaa suurkaupunkien kasvua.