Työsuhdeturvan pitäisi kuulua ruokalähetillekin, esittää tuore raportti – alustataloudessa osa yrittäjäriskistä on ulkoistettu työntekijöille

Osa alustatalouden kautta työskentelevistä ihmisistä on käytännössä työntekijöitä vailla täysimääräisiä oikeuksia, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti.

Ongelmia on raportin mukaan tyypillisesti ruokalähetti-, taksivälitys- ja siivouspalvelualustatyössä.

Monet alustayhtiöt markkinoivat toimintaansa työn vapaudella ja mahdollisuudella hankkia lisäansioita. Selvityksen mukaan alusta kuitenkin kontrolloi työn suorittajaa ja työn tekemisen tapaa, mutta teettää työn ilman työsuhdetta ja työnantajan velvoitteita. Työ on pilkottu yksittäisiksi työtehtäviksi ja osa yrittäjäriskistä ulkoistettu työntekijöille.

– Työsuhdeturvan ulottaminen alustatyöntekijöihin mahdollistaisi heidän pääsynsä sosiaalisen suojelun piiriin, kuten työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin, palkallisiin sairauslomiin, lomakertymiin ja riittäviin sosiaalietuuksiin, esittää raportin tehnyt projektitutkija Maija Mattila tiedotteessa.

Mattilan mukaan työntekijöiden heikko asema on keskeinen osa eräiden alustayritysten liiketoimintamallia. Jos nämä yritykset maksaisivat työn tekemisestä aiheutuvat sosiaaliset kulut täysimääräisesti, ne eivät enää olisi kannattavia.

Osa alustoista taas toimii Mattilan mukaan henkilöstövuokrauspalveluiden tapaisesti, jolloin ne huolehtivat työnantajavelvoitteiden täyttämisestä.

Mattila siteeraa Euroopan parlamentille tehtyä tutkimusta, jonka mukaan noin neljäsosa alustavälitteistä työtä tekevistä saa pääosan tuloistaan alustojen kautta. Näiden ihmisten kokonaistulot ovat pienemmät kuin heidän, jotka tekevät alustatyötä satunnaisesti.

Alustatyön määrä on kasvanut nopeasti. Yleisintä se on Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Hollannissa ja Portugalissa. Suomi taas kuuluu niihin maihin, joissa alustatyötä tehdään muihin maihin verrattuna vähän.