Näkökulma: Jäätteenmäeltä jää mojova äänipotti – keskustan haaste on löytää kevään eurovaaleihin tähtiehdokkaita

Keskustan meppikolmikon konkari Anneli Jäätteenmäki, 63, julkisti keskiviikkona päätöksensä – hän jättäytyy pois eurovaaleista, mikä oli valtaisa pettymys keskustalaisille.

Jäätteenmäki pyrki EU-parlamenttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004 ja sai koko maan suurimman äänisaaliin. Lyhyeksi jääneen pääministerikautensa jälkeisenä vuonna kansan sympatiat olivat hänen puolellaan.

Jäätteenmäki on tehnyt europarlamentissa nyt jo 14-vuotisen kunniakkaan uran. Hän haluaa vielä kokeilla, millaista elämä on politiikan ulkopuolella.

Ehkä saamme vielä joku päivä lukea muistelmien muodossa Jäätteenmäen näkökulman niin sanottuun Irak-gateen.

On rehellistä todeta, että eurovaalien suhteen keskustan tilanne näyttää huolestuttavalta.

Tilanne on tällä kertaa aivan toinen kuin vaaleissa 2014, jolloin eduskuntavaaleihin oli vuosi aikaa. Oppositiopuolue keskusta oli nousukiidossa. Eurovaaleissa se sai 19,7 prosenttia äänistä ja kolme meppipaikkaa.

Tulevissa eurovaaleissa keskustan tilannetta vaikeuttavat heikohko gallupkannatus, vetovoimaisten ehdokkaiden vähyys ja eduskuntavaalien läheisyys.

Ilonaiheitakin toki on. Legendaarisen Mauri Pekkarisen tuntevat taatusti kaikki, joten hän on kova nimi valtakunnallisissa eurovaaleissa.

Istuvat mepit Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä pyrkivät jatkokaudelle. He ovat hypänneet vankalla ammattitaidolla mukaan liikkuvaan junaan ja ryhtyneet hoitamaan hommia.

EU-parlamentissa on tiettävästi meppejä, jotka eivät ole monien vuosien kokemuksellakaan päässeet samaan vauhtiin. Kaksikolta voi odottaa hyvää äänisaalista.

Elsi Katainen nousi Hannu Takkulan tilalle viime vuoden lopulla, jolloin Takkula lähti Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen.

Vehkaperä puolestaan peri paikkansa Paavo Väyryseltä. Ensimmäisellä varasijalla olisi ollut Suomen Yrittäjien nykyinen toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, mutta hän kieltäytyi kunniasta.

Jäätteenmäen ratkaisu aiheuttaa harmaita hiuksia hänen piirissään Etelä-Pohjanmaalla ja koko puolueessa, koska eurovaaleihin ei ole ryntäystä.

Keskustapiireissä tunnettuja europarlamenttiin pyrkijöitä ovat Varsinais-Suomen keskustapiirin varapuheenjohtaja, kansanedustajan avustaja Anna Sirkiä ja politiikkatieteiden tohtori, keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu. Kajaanista Brysseliin tähtää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva.

Lapissa lakimies, kansanedustajan avustaja Janne Kaisanlahti täyttää Takkulan ja Väyrysen jättämää aukkoa. Uudeltamaalta ehdokkaaksi on nimitetty espoolainen Raul Kajak.

Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät ehdolle 24-vuotiasta tekniikan ylioppilasta Juho Kekäläistä.

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun puolivälissä, ja eurovaalit jo puolentoista kuukauden päästä siitä.

Eduskuntavaaleihin lupautuneet ehdokkaat eivät ehdi mukaan eurovaaleihin, mikä merkitsee suuren äänimäärän menetystä.

Moni nimekäs kansanedustaja on toki käynyt läpi eurovaalipohdinnankin, Matti Vanhanen esimerkiksi. Hän totesi viime talvena Suomenmaalle, että on jo pääministeriaikoinaan juossut paljon Brysselissä eikä paloa mepin työhön löydy.

Tulevan kevään vaalisuma tarkoittaa myös sitä, että sekä ehdokkaat että äänestäjät ovat eurovaalien aikaan väsyneitä. Maakuntavaalejakin on kaavailtu eurovaalien yhteyteen, joten ehdokkaita tarvitaan vähän sinne sun tänne.

Eurovaaleissa 2014 keskustan ehdokaslista oli kohdallaan.

Silloinen EU-komissaari, nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn oli arvostettu yli puoluerajojen. Hän oli äänimäärällään kolmanneksi suosituin ehdokas Alexander Stubbin ja Jussi Halla-ahon jälkeen. Rehn ja belgialainen Guy Verhofstadt olivat europuolue ALDEn kärkiehdokkaita.

Väyrynen jäi keskustan ehdokkaista toiselle sijalle. Hänkin vetosi suureen yleisöön, vaikkakin hyvin erilaiseen kuin Rehn. Eurokriittinen Väyrynen keräsi 69 360 ääntä, euromyönteinen Rehn noin tuhat enemmän. Ääniä tuli siis laajalta rintamalta.

Jäätteenmäki sai hieman vajaat 60 000 ääntä. Varasijalle jäänyt Hannu Takkula pääsi jatkamaan meppiuraansa keväällä 2015, kun Rehn lähti kotimaan politiikkaan.

Lähes 18 000 ääntä kerännyt Mikael Pentikäinen on jo kertonut Suomenmaalle, ettei hän lähde tuleviin eurovaaleihin.

Ison palveluksen keskustalle viime eurovaaleissa tekivät myös nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (14 360 ääntä) ja eduskuntaan tällä kertaa pyrkivä Timo Kaunisto (8 329 ääntä).

Ehdokasasettelu ei tietenkään ole vielä taputeltu.

Valtaosa 20 ehdokkaasta on määrä nimetä keskustan puoluevaltuuston kokouksessa marraskuun lopussa, mutta muutama ehdokas jätetään perinteiseen tapaan puoluehallituksen myöhemmin päätettäväksi.

Ehdokaslistan tulee olla monipuolinen ehdokkaiden asuinpaikan, iän, sukupuolen ja ammattien puolesta.

Erinomainen ehdokas olisi nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, joka edisti EU:ssa ansiokkaasti kellojen siirtelyn lopettamista. Berner tekee ALDEn eurovaaliohjelmaa keskustan edustajana.