Euroopassa pelätään nyt Romanian uusintavaaleja – Edelliskerrasta tuli J. D. Vancen lyömäase
EU- ja Nato-maa Romaniassa järjestetään toukokuussa uusitut presidentinvaalit sen jälkeen, kun maan perustuslakituomioistuin kumosi joulukuussa edellisten vaalien ensimmäisen kierroksen tulokset.
Vaalit ovat poikkeuksellisen suuren kansainvälisen huomion kohteena, sillä Brysselissä pelätään Bukarestin hallinnon kääntymistä EU-myönteiseltä linjaltaan kohti Venäjää.
– Kysymys näissä vaaleissa on siitä, kumpi linja voittaa. Onko se EU-myönteinen, Nato-myönteinen ja länsimyönteinen linja vai äärinationalistinen, EU-vastainen sekä Ukrainan sotaan nuivasti suhtautuva ja Venäjää ymmärtävä linja. Näiden kahden linjan välillä romanialaiset nyt äänestävät, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklossy STT:lle tulevista vaaleista.
Epäilty Venäjän sekaantuminen vaaleihin oli taustasyynä sille, miksi edellinen vaalitulos kumottiin.
Tuomioistuin perusteli päätöstään vaalilainsäädännön rikkomuksilla, ja päätöstä edelsi Romanian viranomaisten raportti, jonka mukaan Romania oli venäläisten hybridioperaatioiden kohteena.
Romania on Venäjälle tärkeä erityisesti siksi, koska se liittyy vahvasti naapurimaa Moldovaan, jonka sisällä olevalla Transnistrian separatistialueella on Venäjän joukkoja.
Yleisesti uskotaan, että jos Venäjä olisi päässyt pidemmälle Ukrainassa vuoden 2022 suurhyökkäyksessään, olisi Moldova ollut sen mahdollinen seuraava kohde.
Viimevuotinen vaalitulos oli järkytys, sillä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voitti kaikkien kannatuskyselyiden vastaisesti puoluekentän ulkopuolelta putkahtanut äärioikeistolainen Calin Georgescu 22,9 prosentin ääniosuudella.
Julkisuudessa Georgescu oli myötäillyt Venäjän presidentti Vladimir Putinia, suhtautunut ihailevasti maan vanhaan fasistihallintoon ja sanonut lakkauttavansa poliittiset puolueet.
Perustuslakituomioistuimen joulukuinen päätös esti Georgescun ehdokkuuden uusissa toukokuun vaaleissa.
Tällä kertaa vaaleissa ei ole ehdolla suoranaista Venäjän myötäilijää, joskin johtava ehdokas edustaa kyllä EU-kriittistä suuntausta.
Toukokuun presidentinvaalien kannatuskyselyissä kärkeen Georgescun tilalle on noussut George Simion, joka johtaa oikeistoa ja äärioikeistoa telttaansa yhdistävää AUR-puoluetta.
Politicon mukaan Italian pääministeri Giorgia Melonin ihailijaksi tunnustautunut ja puoluettaan ”trumpilaiseksi” luonnehtinut Simion näyttää olevan perimässä Georgescun äänestäjät.
– AUR on hyvin samankaltainen puolue kuin Giorgia Melonin Italian veljet, ja se on noudattanut hyvin samanlaista strategiaa. Giorgia Meloni on muuttanut puoluettaan äärioikealta enemmän keskustaan päin ja salonkikelpoisemmaksi EU:ssa, ja AUR yrittää ihan samaa temppua. Se ei ole enää niin radikaalin äärioikeistolainen kuin aikoinaan, koska se halajaa valtaan, sanoo Miklossy.
Puolueet ovat Euroopan parlamentissa samassa konservatiivien ECR-ryhmässä, johon kuuluu myös perussuomalaiset.
Simion on luvannut panna vastaan Brysselille ja lopettaa Ukrainan sotilaallisen tukemisen, joskaan häntä ei pidetä yhtä avoimen EU-vihamielisenä kuin Georgescua.
– (AUR) on EU-kriittinen, mutta ei Venäjä-myönteinen. Se on myös Ukraina-kriittinen sen takia, koska se argumentoi, että (Ukrainan tukeminen) rasittaa Romanian veronmaksajien kantokykyä, eli että se maksaa Romanialle liikaa, Miklossy kuvailee puolueen kantaa.
Viime vuoden presidentinvaaleja pidettiin protestivaaleina, sillä molemmat toiselle kierrokselle päässeet ehdokkaat edustivat muutosta vanhaan. Romanian pitkäaikaiset valtapuolueet – keskustaoikeistolainen PNL ja keskustavasemmistolaisen PSD – eivät saaneet ehdokkaitaan läpi toiselle kierrokselle.
Kyselyiden perusteella toukokuun vaaleissa Simionin vastaehdokkaaksi kakkoskierrokselle olisi nousemassa PNL:n ja kahden muun puolueen riippumattomana kampanjoiva yhteisehdokas Crin Antonescu, riippumaton keskustaehdokas Nicusor Dan tai vasemmistolaisesta nationalistiksi nahkansa luonut entinen pääministeri Victor Ponta.
Kukin on Politicon mukaan ollut vuoroin kakkossijalla eri kyselyissä.
Romanian demokratian tilanne on ollut heikkenemään päin. Vuoden 2024 Democracy Index -listauksessa Romania pudotettiin vajaan tai viallisen demokratian kategoriasta alempaan hybridihallinnon luokkaan, johon kuuluvat maat ovat demokratioiden ja autokratioiden välimuotoja, joissa esiintyy esimerkiksi vaalivilppiä.
Demokratialistauksella Romania sijaitsee nyt sijalla 72, Moldovan naapurina. Esimerkiksi pääministeri Viktor Orbanin hallitsema Unkari on Romanian yläpuolella ja lasketaan yhä vialliseksi demokratiaksi. Romanian rappio on osa globaalia trendiä, jossa demokratia on ottanut takapakkia.
Ulkopolitist-lehdessä analyysin tehneen freelance-toimittaja Tuukka Tuomasjukan mukaan Romanian viimevuotisen vaalituloksen syyt löytyvät Venäjän sijaan Romanian sisäpolitiikasta.
– Näiden vaalien tarkastelu Venäjän kautta ei tee meitä hullua hurskaammaksi, koska äänestyspäätösten todelliset vaikuttimet ovat romanialaisten mielissä. Siksi huomio kannattaisi suunnata ensisijaisesti siihen, miksi romanialaiset ovat pettyneitä nykypolitiikkaan, kirjoittaa Tuomasjukka.
Romanian vaalit huomattiin Yhdysvalloissa asti. Maan varapresidentti J. D. Vance otti viimevuotisen vaalien perumisen lyömäaseekseen Eurooppaa vastaan puheessaan Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa.
Vancen mukaan vaalituloksen peruminen oli merkki siitä, että Eurooppa olisi kääntämässä selkäänsä demokratialle. Vancen mielestä Euroopan viranomaiset ovat pyrkineet tukahduttamaan laitaoikeistolaisia ja maahanmuuttokriittisiä poliitikkoja epädemokraattisesti.
Tuomioistuimen päätöstä arvostelee myös Helsingin yliopiston Miklossy, joka pelkää sen vain lisänneen romanialaisten äänestäjien kyynisyyttä demokratiaa kohtaan.
– Mitätöinnin teki perustuslaillinen tuomioistuin, joka on miehitetty hallituspuolueiden edustajilla. — Ihmisten luottamus demokraattisiin instituutioihin on rapistunut juuri tällä sirkuksella.
Miklossy arvostelee sitä, että päätös ensimmäisen kierroksen tulosten perumisesta tehtiin vain pari vuorokautta ennen toista kierrosta, vaikka Venäjän vaikuttamisesta oli merkkejä jo kampanjan aikana.
Presidentti Klaus Iohannis pysytteli alkuun myös vallassa vaalien perumisen jälkeen, vaikka hänen kautensa olisi loppunut joulukuussa.
Painostuksen myötä hän kuitenkin erosi helmikuussa virastaan, kertoi muun muassa Yle. Maan parlamentin oli määrä äänestää hänen viraltapanostaan ennen eroilmoitusta.
Perustuslakituomioistuimen päätös on itse asiassa vain vahvistanut Romanian äärioikeistoa, Miklossy lisää.
– He voivat esiintyä marttyyreina, joita vastaan on koko maailma. Tämä on vahvistanut heidän argumenttiaan. Se oli niin väärin ratkaistu kuin olla voi.
Korjaus 2.5. klo 13.38: Crin Antonescu on PNL:n ja kahden muun puolueen riippumattomana kampanjoiva yhteisehdokas, ei PNL:n ehdokas, kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.