Suomessa vajaa viidennes hedelmöityshoidoista johtaa lapsen syntymään
Hedelmöityshoidot ovat yleistyneet ja kehittyneet huimasti sitten Louise Brownin syntymän.
Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi vuonna 1984. Reilut 30 vuotta myöhemmin, vuonna 2016, Suomessa syntyi lähes 1 700 koeputkilasta, jotka olivat saaneet alkunsa vanhempien omista sukusoluista. Hedelmöityshoidoista syntyi toissa vuonna kaikkiaan 2 442 lasta, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiedoista.
Koeputkihedelmöityksen rinnalla käytetään inseminaatiota eli keinosiemennystä.
Suomessa aloitetaan vuosittain 13 000‒14 000 hedelmöityshoitoa. Vajaa viidennes johtaa lapsen syntymään.
Hoitojen kehittymisessä mikroinjektio on ollut yksi merkittävistä tekniikoista, sanoo johtava hedelmöityshoitobiologi Tiina Mikkilä Fimlab Labarotorioista. Hoidossa hedelmöittymättömän munasolun sisälle ruiskutetaan yksi siittiö.
– Se toi avun sellaisille pareille, joiden miehellä siittiöiden määrä on hyvin vähäinen.
Suuria edistysaskeleita on otettu myös hormonilääkityksessä, joka voidaan räätälöidä yksilöllisesti naisen ongelmien mukaisesti.
– Myös laboratoriotekniikat ovat kehittyneet, samoin alkioiden ja sukusolujen pakastusmenetelmät.
Nykyisin alkioita pystytään tutkimaan esimerkiksi sairauksien varalta. Seuraava edistysaskel voisi Mikkilän mukaan olla, että pystyttäisiin löytämään alkioiden joukosta tervein ilman että alkioihin kajotaan.
Tämä voisi kasvattaa keinohedelmöitysten onnistumisten määrää.