Serbian protestiliike ei osoita hyytymisen merkkejä presidentti väittää ulkovaltojen juoneksi
Huhtikuun alussa 1 400 kilometrin pyöräretkelle lähtenee serbialaiset opiskelijat saapuivat tällä viikolla Ranskan Strasbourgiin. Protestilla halutaan kääntää EU:n huomio hallituksen vastaisiin protesteihin Serbiassa.
Presidentti Aleksandar Vucicin hallintoa on syytetty kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta, korruptiosta ja ääniaseiden käytöstä mielenosoittajiin.
Muutosta vaativat mielenosoittajat ovat moittineet EU:ta vaisusta reagoinnista maan tapahtumiin. Serbia on ehdokasmaa EU:n jäseneksi.
– Näissä protesteissa tärkeää on se, etteivät ne ole puoluepoliittisia. Opiskelijat eivät halua, että heitä edustavat oppositiopuolueet tai kansalaisyhteiskunnan järjestöt. He ajattelevat, että ne ovat osa samaa systeemiä, joka on sallinut presidentti Vucicin pitää otteessaan koko Serbian yhteiskuntaa, kertoo STT:lle Carnegie Europe -tutkimuslaitoksen analyytikko Iliriana Gjoni.
Viikonloppuna presidentti Vucic kokosi Belgradin kaduille hallintoa tukevan nationalistisen vastamielenosoituksen. Lauantain mielenosoituksessa Vucic kertoi käynnistävänsä uuden poliittisen liikkeen. Protestiliikettä Vucic on luonnehtinut ulkomaisten tiedustelupalvelujen junailemaksi hyökkäykseksi.
– Tietyt ulkovallat eivät kestä nähdä vapaata, itsenäistä ja suvereenia Serbiaa, sanoi Vucic lauantaina.
Maaliskuussa Serbian pääministeri Milos Vucevic ilmoitti erostaan, mikä johti hallituksen muodolliseen vaihtumiseen. Gjonin mukaan tämä ele ei ole juuri tyydyttänyt mielenosoittajia, joiden mielestä pääministeri on vain Vucicin ohjailema keulakuvahahmo.
Analyytikko Gjonin mukaan Serbian opiskelijat eivät luota siihen, että olemassa olevien puolueiden ja järjestöjen kautta voitaisiin toteuttaa kaivattua järjestelmän ”uudelleenkäynnistystä”.
Serbian opiskelijavetoinen protestiliike syttyi, kun toistakymmentä ihmistä sai surmansa Novi Sadin kaupungissa tapahtuneessa rautatieaseman katoksen romahduksessa viime vuoden marraskuussa.
Onnettomuudesta on syytetty korruptiota. Protestiliike ei näytä hiipuvan, vaan se on päinvastoin yhä järjestäytyneempi, Gjoni sanoo.
– (Vucic) menettää legitimiteettiään, se on selvää. Ongelma on siinä, että hänellä on yhä hallussaan media, joka näyttää hyvin yksipuolista kuvaa tilanteesta, Gjoni kertoo.
Viranomaiset ovat vaikeuttaneet entisestään riippumattoman median toimintaa maassa protestiliikkeen aikana muun muassa mustamaalaus- ja painostustoimilla, kertoo EUobserver.
Presidentti Vucic on dominoinut Serbian politiikkaa jo pitkään, ja poliittinen valta maassa on pitkälti keskittynyt yhteen henkilöön, sanoo Gjoni.
– Henkilökultit ovat hyvin voimakkaita tällä alueella, ja Vucic määrää kaikesta. — Kaikki instituutiot ovat hänen voimakkaan vaikutusvaltansa piirissä.
Gjonin mukaan EU pelkää Serbian valumista entistä enemmän Venäjän leiriin, jos se kritisoi hallinnon toimintaa turhan kärkevästi.
EU:lla on myös talous- ja turvallisuuspoliittisia syitä varovaisuuteen. Esimerkiksi Ranska solmi Serbian kanssa viime vuonna miljardiluokan kaupan 12 Rafale-hävittäjän myynnistä.
Gjonin mukaan laitaoikeistolaiset ja EU-kriittiset mielipiteet voimistuvat entisestään Balkanilla, jos ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolustajana esiintyvä EU ei käytännössä puolusta näitä arvoja alueella.