Outo yhteensattuma maakuntavaalien aattona – Avohakkuita vastustava joukkomielenilmaus valtaa Senaatintorin
Lokakuun viimeisenä lauantaina 27.10. riittää Helsingin Senaatintorilla taas vipinää.
Paikalla järjestetään tuolloin kaksi tuntia kestävä joukkomielenilmaus nykyistä metsä- ja hakkuupolitiikkaa vastaan.
Tapahtuman organisaattoriksi on ilmoittautunut Suomen Kohtuusliikkeen metsätyöryhmä yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton ja useiden muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.
Erityistä mielenkiintoa herättää ajankohdan osuminen juuri historian ensimmäisten maakuntavaalien aattopäiväksi.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää ilmeisen selvänä, että ajankohdan valinnalla on haettu taustalle myös poliittista vaikuttavuutta.
– Aivan sama juttu oli viimeksi, kun 68 tutkijan adressi Suomen ilmastopolitiikan kestämättömyydestä julkaistiin näyttävästi juuri kuntavaalien aattona, hän muistelee.
Senaatintorin tapahtuman pääjärjestäjiin kuuluva Eeva-Stiina Lönnemo sen sijaan yllättyy kuullessaan maakuntavaalien odottavan jo mielenilmausta seuraavana päivänä.
– Maakuntavaaleista tai niiden ajankohdasta ainakaan minulla ei ollut mitään tietoa, hän vakuuttaa puhelimen välityksellä.
Lönnemon mukaan tapahtuma on poliittisesti sitoutumaton yhteinen kannanotto metsiensuojelun puolesta.
– Koska tapahtuma on avoin kaikille, niin toki poliitikkojakin voi olla mukana. Aivan samoin kuin metsänomistajiakin, jotka toivotamme myös tervetulleiksi, hän toteaa.
Lönnemo myöntää, että mielenilmaukseen liittyvän kannanoton keskeinen tavoite on avohakkuiden kieltäminen sekä suojeluasteen nostamineen 17 prosenttiin Suomen metsäpinta-alasta.
– Toimimme niin sanotun jatkuvapeitteisen kasvatuksen puolesta, hän muotoilee.
Lokakuisen mielenilmauksen luonnetta ja sisältöä Lönnemo kuvailee erityyliseksi kuin vaikkapa vastikään pidettyä, ay-liikkene masinoimaa aktiivimallin vastaista joukkokokoontumista.
– Me emme ole nousemassa barrikadeille tai heiluttele kylttejä. Jaamme tietoa, mutta vetoamme myös tunteisiin muun muassa laulun ja taide-esitysten avulla.
Metsänomistajia edustavan Mikko Tiirolan mielestä suojelua ja kieltoja kannattavien piirien rivit ovat tiivistyneet sitä mukaa, kun uutisia biotaloutta vahvistavista hankkeista on tullut julkisuuteen.
– Hallitus on noudattanut onnistuneesti ohjelmaansa ja ministerit ovat hoitaneet hyvin oman osansa EU:n asettamien vaatimusten täyttämiseksi. Suomeen on houkuteltu uuden pääoman avulla investointeja ja talouden pyörät saatu vihdoin pyörimään. Näitä saavutuksia vastaan Senaatintorilla ollaan osoittamassa mieltä, hän arvelee.
Taustalla voi Tiirolan mukaan aistia myös protestihenkeä alkuperäiseen maakuntalakiesitykseen tehtyjä muutoksia kohtaan.
Ympäristöasioiden laillisuusvalvontaan ei olla alkuperäisistä suunnitelmista poiketen omaa erillistä valvontayksikköä.
Jatkossa valvontavastuu jakautuisi uuden lupa- ja valvontaviraston (LUOVA) sekä maakuntien kesken.
Varsinkin Suomen luonnonsuojeluliitto on lähtenyt sotajalalle parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä vastaan.
Lausuntojen ja lehtiartikkeleiden avulla hallituksen toiminta on yritetty kääntää jopa perustuslain vastaiseksi.
– Henkilökohtaisella tasolla en lähde kiistelemään perustuslakiasiantuntijoiden kanssa. Mutta omasta mielestäni valitusoikeus ja sitä kautta demokratia toteutuvat edelleen, mutta turha byrokratia vähenee, Tiirola arvioi.
Tämäntyyppiseen kehitykseen eivät kaikki ole tyytyväisiä.
– Heidän näkemyksensä mukaan virastot pitää panna valvomaan toisiaan. Eli valvontaan halutaan nykyisen vyön lisäksi myös henkselit, Mikko Tiirola ihmettelee.