Ympäristövaliokunta kuittasi Kainuussa sijaitsevan luontokeskuksen lakkauttamisen – keskustalta haukut itäisen Suomen tylyttämisestä
Eduskunnan ympäristövaliokunta puoltaa Kainuussa ja Venäjän puolella sijaitsevaan Ystävyyden puistoon kuuluvan luontokeskus Petolan ja sen tutkimuskeskuksen toiminnan lopettamista.
Valiokunta katsoo, että luontokeskuksesta ja puiston tutkimuskeskuksesta on tarkoituksenmukaista luopua niiden vähäisen käytön ja käyttötarpeeseen nähden kalliin ylläpidon vuoksi.
Keskuksen vuosittainen käyntimäärä on jäänyt noin 3000:een. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kokonaisrahoitus oli vuonna 2024 noin 11 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023 ja rahoitus laskee edelleen vuoteen 2027.
Keskusta jätti valiokunnan mietintöön vastalauseen.
Ystävyyden puisto on perustettu vuonna 1990 erillisellä lailla yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelussa Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Puisto koostuu viidestä luonnonsuojelualueesta Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa.
Venäjän puolella Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluu Kostamuksen luonnonsuojelualue. Yhteistyötä ja tutkimusta on tehty muun muassa Kainuun metsä- ja suoerämaiden, järvi- ja harjuluonnon sekä metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi.
Keskustan Vesa Kallio, Hanna Kosonen ja Eeva Kalli katsovat vastalauseessaan, että hallituksen linja suhteessa itäiseen Suomeen käy tässäkin esityksessä selväksi.
– Puheissa ja selvityksissä itäisen Suomen merkitystä korostetaan, mutta samaan aikaan tukea heikennetään ja toimintoja viedään pois. Muutaman henkilötyövuoden menetys voi kuulostaa vähäiseltä, mutta merkitys on suhteessa paljon suurempi Ystävyyden puiston tutkimuslaitoksen lakkauttamisen ja osaamispääoman katoamisen takia.
Keskustan mukaan itäisen Suomen tukeminen ei toteudu lakkauttamalla valtion työpaikkoja alueella.
Keskusta muistuttaa, että Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus on aikanaan perustettu suojelualueiden perustamisen kompensaationa.
– Suojelun myönteiset aluetalousvaikutukset eivät ole realisoituneet, mutta sen aiheuttamat tulomenetykset jatkuvat joka vuosi myös tulevaisuudessa. Voidaan arvioida, että Kuhmo on joka vuosi menettänyt 10 henkilötyövuotta metsätaloudesta, mutta Ystävyyden puiston työntekijämäärä ei ole koskaan kivunnut samalle tasolle.
Keskusta huomauttaa, että valtio omistaa Metsähallituksen kautta 54 prosenttia metsämaan pinta-alasta Kuhmossa.
– Aluetalouden kannalta Metsähallituksen toiminnalla on kokonaisvaltaisesti valtavan suuri merkitys juuri Kuhmossa.
Keskusta huomauttaa, että lainmuutosta perustellaan myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan.
– Vaikka Venäjän kanssa tehtävä tutkimustyö onkin jäädytetty, samalla ei tule viedä elämän edellytyksiä seuduilta, jotka eniten hyökkäyssodasta Suomessa kärsivät.
Keskustan mukaan hallituksen tulisi tarkastella jokaista esitystään myös itäisen Suomen kasvun näkökulmasta.
– Tähän mennessä lähes kaikki esitykset ovat pelkästään kuihduttaneet Venäjän hyökkäyssodasta kärsineiden alueiden taloutta ja elinvoimaa sekä koko maan turvallisuutta ja huoltovarmuutta.