Pääministeri väläytti soten valinnanvapauden porrastamista
Hallituspuolueet väänsivät edelleen lauantaina siitä, miten laajasti ja millä aikataululla sote-uudistuksen valinnanvapaus toteutetaan.
Lisävaloa tilanteeseen saatiin Tampereella, kun eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ottivat yhteen puheenjohtajatentissä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan valinnanvapauden toimeenpanemisen osalta riittää vielä tekemistä.
– Toimeenpanon aikatauluun liittyvät huolet otetaan huomioon. Etsimme todella ratkaisua ja katsomme, löytyisikö joku malli, millä saamme sen käyntiin vuonna 2019, Sipilä sanoi.
Pääministeri väläytti valinnanvapauden mahdollista vaiheistamista, mutta ei avannut asiaa enempää. Hallitus on puinut valinnanvapausasiaa lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta.
Keskustalähteestä kerrotaan STT:lle, että virkamiehet ovat laatineet erilaisia malleja valinnanvapauden porrastamiseksi.
Tietolähteen mukaan hallituksen sisällä on erimielisyyttä valinnanvapauden toteuttamisen aikataulusta ja siitä, ovatko neuvolat valinnanvapauden piirissä.
Keskustan sisältä kerrotaan, että neuvolakysymyksessä kokoomus on halunnut valinnanvapauden mutta keskusta ei.
Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministerin Petteri Orpon mukaan valinnanvapauden pitää tulla voimaan sovitussa aikataulussa ja laajuudessa vuonna 2019. Hän kertoo, että valinnanvapauden toimeenpanemiseksi on esillä useita malleja, mutta hän ei halua yksilöidä niitä.
– Haemme suomalaisille hyvää mallia ja käytetään siihen se aika, mitä se vaatii, vaikka aikataulupaineita onkin, Orpo kertoi lauantaina iltapäivällä STT:lle.
Orpo sanoi, että valinnanvapauden toteuttamiseen tuli lausuntokierroksella eniten huomioita ja kritiikkiä.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan valinnanvapauden perustuslailliset ja voittojen kermankuorintaan liittyvät huolet on saatu ratkaistua.
Pääministeri kertoi, että lakiin on tulossa myös yhteiskuntavastuupykälä, jolla estetään voittojen valuminen veroparatiiseihin.
Orpon mukaan sote-palveluita tuottamaan tulevia yrityksiä edellytetään avaamaan omat tietonsa. Yritysten pitäisi kertoa esimerkiksi omistajatietonsa ja verojalanjälkensä.
– Tiedot tulevat jossain vaiheessa kaikkien nähtäville julkiseen palveluun. Kuka tahansa voi käydä tarkistamassa tietoja, ja vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Neuvotteluissa on Orpon mukaan esillä myös pykälä, joka vaatisi kansainvälisiä yrityksiä avaamaan maakohtaiset verotietonsa, jos ne tulevat tuottamaan palveluja.
– Vuonna 2019 on tulossa voimaan myös uusia säädöksiä, joilla kansanvälistä korkokikkailua rajoitetaan. Myös tämä tukee tavoitteitamme.
Avoimuus olisi Orpon mukaan samalla kilpailuvaltti kotimaisille yrityksille.
Orpon mukaan myös pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät valinnanvapauden tuomista maksu- tai asiakasseteleistä sekä henkilökohtaisesta budjetista. Henkilökohtainen budjetti voidaan antaa esimerkiksi paljon vanhus- tai vammaispalveluita tarvitseville.
– Nämä nimenomaan ohjaavat asiakkaita yrityksille ja yksinyrittäjiä, jotka tarjoavat esimerkiksi kuntoutus- tai kotipalveluita.