Kurdit valtasivat sisällissodassa tonttinsa, mutta asema uudessa Syyriassa on kysymysmerkki
Kurdit ovat yksi avainpelureista, kun Syyrian uutta hallintoa rakennetaan Bashar al-Assadin hallinnon raunioille. Mitä Syyrian kurdit tavoittelevat? Mikä heidän roolinsa uudessa Syyriassa on?
Syyrian väestöstä noin 10 prosenttia on kurdeja. He ovat olleet arabienemmistöisessä maassa kielellisesti ja kulttuurisesti syrjittyä väestöä, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Esimerkiksi kurdin kieltä ei perinteisesti ole pystynyt opiskelemaan koulussa.
Kurdien asema heikentyi entisestään vuoden 1962 väestönlaskennan yhteydessä, kun noin 120 000 kurdia menetti Syyrian kansalaisuuden.
Pääosa Syyrian kurdeista on asunut suurissa kaupungeissa Damaskoksessa ja Aleppossa sekä maan pohjois- ja itäosassa lähellä Turkin rajaa.
Al-Assadin hallinnon vastaisten protestien johdettua 2011 sisällissotaan aloittivat toimintansa kurdien YPG-joukot. Niiden tavoitteena oli puolustaa Syyrian kurdialueita al-Assadin hallinnon ottaessa yhteen kapinallisten kanssa.
YPG:n riveissä on taistellut myös arabeja, mutta enemmistö joukoista on kurdeja. Vuonna 2013 kurdit perustivat Pohjois- ja Itä-Syyriaan oman autonomisen hallintonsa.
Syyrian kurdien saama huomio kasvoi 2014, kun äärijärjestö Isis otti laajoja alueita haltuunsa Syyrian itäosissa ja uhkasi monia kurdien asuinalueita. Kurdijoukoista tuli Yhdysvaltain johtaman liittouman pääkumppani, kun se valtasi alueet Isisiltä takaisin ja kukisti äärijärjestön lähes tyystin.
Vuonna 2015 perustettiin kurdialueilla SDF (Syrian Democratic Forces) -liittouma, jonka joukoista pääosan muodostavat YPG:n taistelijat. Kurdit saivat näinä vuosina maineen järjestäytyneinä ja tehokkaina taistelijoina.
– He olivat pystyneet rakentamaan yhteiskuntaa ja hallintoa haluamallaan tavalla paljon pidempään, ja myös kouluttamaan joukkoja, Hyyppä sanoo.
Isisiä nujertaessaan kurdijoukot valtasivat Syyrian itäosasta selvästi suuremman alueen kuin millä kurdeja perinteisesti oli asunut. Tässä yhteydessä SDF:n hallinnon alaisuuteen tuli myös paljon arabiväestöä.
Turkki suhtautuu SDF:ään vihamielisesti. Maa katsoo SDF:n olevan terroristijärjestönä pitämänsä Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n jatke. Syyrian sisällissodan aikana Turkki on tehnyt Syyrian puolelle maaoperaatioita luodakseen rajan pintaan puskurivyöhykkeen.
Turkin tukemat SNA-joukot ovat taistelleet SDF:ää vastaan viime päivinäkin al-Assadin hallinnon kaaduttua.
Al-Assadin hallinnon kaaduttua ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Vanhan hallinnon kaatoivat islamistiryhmä Hayat Tahrir al-Shamin (HTS) johtamat kapinalliset, ja uutta hallintoa rakennetaan Damaskoksessa HTS:n johdolla. Vielä on epäselvää, mikä kurdien osa uudessa Syyriassa on.
– Monet näistä ryhmistä ovat taistelleet vastakkain tässä vuosien aikana. Näiden yhteensovittaminen on iso haaste, sanoo Hyyppä.
Hyypän mukaan sisällissodan aikana on näyttänyt siltä, että vahva itsehallinto riittäisi Syyrian kurdeille. SDF luultavasti tavoitteleekin kurdialueille autonomiaa, joka turvaisi esimerkiksi kurdin kielen aseman.
– Toisaalta siellä idässä on öljy- ja kaasuvaroja, jotka ovat tärkeitä koko Syyrian taloudelle, Hyyppä sanoo.
– Sekin voi olla potentiaalinen tulevan konfliktin lähde.