Kehuja ja kosteita silmäkulmia
Keskustan puoluekokous pitää nähdä ja kokea paikan päällä. Sen tunnelmaa ja henkeä on vaikea pukea sanoiksi.
Kolmen päivän aikana tavataan vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia. Vaihdetaan mielipiteitä, parannetaan maailmaa ja ihmetellään maailman menoa.
Etelä-Pohjanmaan sydämessä Seinäjoella viime viikonvaihteessa pidetty puoluekokous vahvisti tätä käsitystä. Yli 3 500 osanottajan joukossa oli todellisia puoluekokousveteraaneja ja ensikertalaisia.
Tunnelma oli lämminhenkinen ja yhtenäinen.
Vanhimmat konkarit muistelivat Seinäjoen edellistä vuonna 1974 pidettyä kokousta. Yli 40 vuoden takaa mieleen oli jäänyt silloisen puheenjohtajan Johannes Virolaisen puhe, jonka aikana taivaalta oli alkanut tulla vettä reilusti. Virolainen oli tuumannut, että ”kaikki, mikä sataa ennen juhannusta, sataa meidän laariimme”.
Varapuheenjohtajaksi valittu entinen nuorisojohtaja Antti Kurvinen ujutti Virolais-muiston oivallisella tavalla myös omaan puheeseensa. Tarina elää ja sitä on mukava jakaa.
Kokouksen ensikertalaisiin kuului Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjohtaja Leo Stranius.
Vihreiden helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu oli aidosti yllättynyt, kuinka hienosti keskustan kokousväki, niin herrat kuin perusjäsenetkin, ottivat hänet vastaan.
Stranius arvosti myös keskustan johtotehtäviin pyrkineiden ehdokkaiden puhetaitoa. Ne olivat vierailevan tarkkailijan mukaan ”todella viihdyttäviä ja retorisesti taitavia”.
Tällainen palaute on hunajaa keskustalaisten korville. Me olemme niin tottuneita puoluekokousten hienoon, mukaansatempaavaan ilmapiiriin, että emme aina muista antaa sille kuuluvaa arvoa.
Puoluekokouksesta lähtee pois aina myös pettyneitä ihmisiä. Ehdokkaita, jotka eivät tulleet valituksi, vaikka tekivät vaalityötä täydellä sydämellä ja antaumuksella. Kannattajia, jotka tukivat omaa ehdokastaan kaikin mahdollisin tavoin.
Kosteilta silmäkulmilta ei vältytty tälläkään kertaa. Pettymyksen ymmärtää. Kova työ ei aina kanna hedelmää, ja se käy kipeää, vaikka siihen yrittäisikin varautua etukäteen.
Valitsematta jääneitä ehdokkaita ei saa unohtaa. He kiersivät maakunnissa omaa aikaa ja vaivaa säästämättä edistämässä keskustan asiaa. Ilman heitä meillä ei olisi ollut tihkuvaa jännitystä ja värinää. Aineksia, joista syntyy ikimuistoinen puoluekokous.
Varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaista huokui ennen puoluekokousta ja sen aikana hyvä yhteishenki. Vaaleissa voittajaksi selvityiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on vaalia hyvän ilmapiirin säilymistä.
Hyvä voittaja osaa antaa arvon myös kilpakumppaneille, jotka eivät tällä kertaa tulleet valituiksi.