Tilastokeskus: Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua
Suomen väestön ikääntymisen ja matalan syntyvyyden maalaamaan synkkään horisonttiin ilmestyi torstaina yllättäen valonsäteitä, kun Tilastokeskus julkaisi uusimman väestöennusteensa. Ennuste luotaa väestön kehitystä nykyisten trendien pohjalta aina vuoteen 2075 asti.
Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi Suomen väkiluvun kasvua pitkälle tulevaisuuteen, arvioi Tilastokeskus. Nykyisen tason maahanmuutolla Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Väkiluku pysyisi kasvussa 40 000 henkilön nettomaahanmuutolla vuodessa.
Vielä kolme vuotta sitten Tilastokeskus ennusti, että Suomen väkiluku kääntyisi laskuun vuonna 2034.
Tuoreen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaisi Suomessa lähes 300 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrä saavuttaisi huippunsa 2050-luvun alkupuolella ja olisi noin 3,84 miljoonaa.
Vuoden 2021 ennusteessa arvioitiin, että vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,1 miljoonaa henkilöä.
Nykyisen tasoinenkaan maahanmuutto ei pysäyttäisi väestön ikääntymiskehitystä, sillä lapsia ja nuoria olisi tulevaisuuden Suomessa entistä vähemmän. Ennusteen mukaan Suomen alle 15-vuotiaiden määrä laskisi nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 nuoreen vuoteen 2070 mennessä.
Tilastokeskuksen mukaan nykyinen nettomaahanmuutto lykkää, mutta ei estä huoltosuhteen heikkenemistä.
Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun maassa syntyy alle 50 000 lasta.
Väkiluvun ennustetaan kasvavan kahdeksassa maakunnassa ja vähenevän 11 maakunnassa. Vuoden 2023 aikana 31 kunnassa syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi. Havaitulla syntyvyyden tasolla vastaavanlaisia kuntia olisi 18 vuonna 2035 ja enää 13 vuonna 2045.
Kolme vuotta sitten Tilastokeskus arvioi, että vuoden 2020 aikana 53 kunnassa syntyneiden määrä oli kuolleita suurempi. Tuolloin ennustettiin, että havaitulla syntyvyyden tasolla vastaavanlaisia kuntia olisi 39 vuonna 2030 ja enää 15 vuonna 2040.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tämän vuoden syyskuun lopulla runsaat 5,6 miljoonaa ihmistä. Väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana noin 25 000 ihmisellä.
Suomen nykyistä väestönkasvua on tähänkin asti ylläpitänyt maahanmuutto. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttoja oli tammi–syyskuussa runsaat 37 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä samalla ajanjaksolla oli lähes 9 800 vähemmän kuin kuolleita.
Suomen syntyvyys on teollisuusmaiden globaalien trendien mukainen. Kesäkuussa julkaistiin taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportti, jonka mukaan kehittyneimmissä ja vauraimmissa teollisuusmaissa syntyy puolet vähemmän lapsia kuin vielä 1960-luvulla.
Raportin mukaan vuonna 1960 lapsia syntyi OECD-maissa keskimäärin 3,3 naista kohden, kun vuonna 2022 lapsia syntyi 1,5 naista kohden. Syntyvyys on nyt huomattavasti alle tason, jolla nykyinen väestömäärä pysyisi yllä ilman maahanmuuttoa. Nykyisen väestön säilyttämiseksi lapsia tulisi syntyä 2,1 naista kohden, järjestö sanoo.
Syntyvyyden lasku voi raportin mukaan johtaa väestöjen kutistumiseen jo ensi vuosikymmenellä. Silloin kuolleisuus ylittäisi syntyvyyden ensimmäistä kertaa puolen vuosisadan aikana.
Suomessa syntyvyys on vielä OECD-keskiarvoa heikompaa ja laski viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,26 lasta naista kohti, mikä on vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin matalin luku.