Eläketurvakeskuksen Kautto: Väestöennusteen "isoin pommi" on oletus maahanmuuton jatkumisesta runsaana
Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi Suomen väkiluvun kasvua tulevina vuosikymmeninä.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto huomauttaa väestöennusteen näyttävän, miten väestö kehittyisi, jos syntyvyys, maahanmuutto ja kuolevuus jatkuvat nykytasolla. Hän kuitenkin painottaa maahanmuuton korkeana jatkumisen epävarmuutta.
– Minusta niin sanotusti isoin pommi tuossa väestöennusteessa tuo noin korkea maahanmuutto-oletus. Se on kuitenkin kaikkein epävarmin. Minusta on selvää, että olemassa olevan väestön kehittyminen pystytään ennustamaan paremmin.
Kautto kuitenkin huomauttaa myös syntyvyyden ja kuolevuuden olleen vaikeasti ennakoitavia 5–10 viime vuoden aikajänteellä.
– Politiikassa pitäisi osata nyt reagoida ja suunnistaa tämmöisessä epävarmassa maailmassa, hän sanoo.
Tilastokeskuksen ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä ensi vuonna ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain. Oletukseen liittyy epävarmuutta esimerkiksi Ukrainan sodan vuoksi.
Tilastokeskuksen tiedotustilaisuudessa syntyvyyden puolestaan kerrottiin laskeneen odotettua nopeammin. Kuolevuuteen eniten viime aikoina vaikuttanut tekijä oli koronaviruspandemia, jota edeltävään tasoon ei ole vieläkään palattu.
Kauton mukaan eläkejärjestelmän puolella tuore väestöennuste tarkoittaisi toteutuessaan, että järjestelmän rahoituspohja on seuraavien vuosikymmenten ajan paljon paremmassa kunnossa kuin mitä se olisi edellisen väestöennusteen pohjalta arvioituna ollut.
– Tässä tapahtuu kaksi muutosta edelliseen väestöennusteeseen: meillä on matalampi syntyvyys, joka on lähtökohtaisesti eläkejärjestelmän rahoitusta heikentävä tekijä, mutta sitten taas näin korkeaksi oletettu maahanmuutto tuottaa huomattavasti (aiemmin oletettua) enemmän työikäistä väestöä lähivuosikymmeninä, millä on voimakas rahoitusta parantava vaikutus – olettaen, että he työllistyvät, Kautto sanoo.
– Näiden yhteisvaikutus on sellainen, että vaikka syntyvyys heikentää rahoitustasapainoa, ohittaa ja ylittää maahanmuutto-oletuksen voima syntyvyyden vaikutuksen niin, että järjestelmä, joka on ollut kohtuullisen hyvässä kunnossa jo muutenkin, on vielä paremmassa kunnossa.
Kautto huomauttaa oman kysymyksensä olevan, kestääkö Suomen yhteiskunta sellaista tilannetta, jossa 10 vuodessa maahan tulee yli 400 000 ihmistä ulkomailta.
– Onko se realismia? Minusta on tosi iso kysymys, että toteutuuko tämmöinen, miten se voisi edes toteutua ja miten siihen sopeuduttaisiin? Minusta tämä uusi väestöennuste korostaa nyt sellaista näkymää politiikalle, että politiikkaa pitäisi osata miettiä hyvin monen erilaisen skenaarion toteutuessa. Ja miettiä, pystymmekö tekemään sellaista politiikkaa, joka on hyvää, oli väestökehitys millaista tahansa.
Kautto näkee kysymyksen tärkeäksi erityisesti eläkejärjestelmän kehittämisen kannalta.
– Meillähän on eläkeuudistuksessa tavoite, että pitää sopeuttaa ja sitten toisaalta pitää varautua tuleviin shokkeihin. Minusta siinä uudistuksen tavoitteistuksessa on hyvä pointti, että pitää pystyä reagoimaan epävarmuuteen nykyistä paremmin. Eläkejärjestelmän puolella se voi tarkoittaa sitä, että tällaisten tasapainoa ylläpitävien mekanismien merkitys politiikan suunnittelussa korostuu.