Keskustan Kemppi perää hallitukselta toimia väestökriisin pysäyttämiseksi

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi perää hallitukselta nopeita toimia Suomen väestökriisin ratkaisemiseksi. Tilastokeskus julkaisi tänään väestöennusteensa, jonka mukaan lapsia syntyi vuonna 2023 yli 1 500 vähemmän kuin edellisvuonna.

Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun Suomessa syntyy alle 50 000 lasta.

– Vauvakato yllättää suomalaiset joka vuosi. Olemme tottuneet järkyttymään syntyvyyden laskusta kerran vuodessa, mutta emme osaa johtaa hiipivää väestökriisiä vastaavalla tarmolla, jolla olemme tarttuneet kansakuntana esimerkiksi koronan tai velkaantumisen johtamiseen, Kemppi toteaa kannanotossaan.

– Kyse ei ole pelkästä rahasta, sillä Väestöliiton selvitys osoitti ilmaisiakin keinoja toimeen tarttumiseksi. Yhteiskunnassa on saatava muutos perheiden arvostukseen ja jokaisen toivottu lapsiluku toteutumaan. Tämä tarkoittaisi miljardiluokan ratkaisua myös taloutta ajatellen.

Hallitus tilasi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchilta selvityksen, jossa oli 20 toimenpidettä syntyvyyden nostamiseksi. Kemppi suhtautuu ehdotuksiin myönteisesti ja pitää niitä hyvinä keskustelun avauksina.

Jatkona selvitykselle keskusta esitti viime viikolla kymmenen uutta keinoa syntyvyyden nostamiseksi.  

Kemppi toteaa, että vanhemmuus ja lasten kasvatustyö eivät saa olla äideille ja isille rasite, vaan niistä on palkittava.

– Kaikki, myös lapsettomat, hyötyvät lasten kasvatustyöstä, mutta suuri osa siitä jää talouden menestyksen mittareissa näkymättömäksi. Olemme kaikki velkaa lapsiperheille, ja tämä velkasuhde on saatava kääntymään, hän toteaa.

– Keskusta esitti viikko sitten, että vanhempainetuudet vapautettaisiin veroista. Vaiheittain voimaan tuleva verovapaus olisi mahdollista rahoittaa pienentyvien ikäluokkien myötä vapautuvilla rahoilla. Mitä hallitus ajattelee tästä esityksestä?

Väestöennusteen positiivisena näkymänä Kemppi pitää sitä, että Suomella on mahdollisuus kasvuun maahanmuuton myötä. Jos Tilastokeskuksen ennuste toteutuu, Suomen väkiluku nousee 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä. Kasvun taustalla on maahanmuutto.

– Suomen kasvu on maahanmuuton ja perhepolitiikan rohkeuden varassa. Haaste on se, että maahanmuutto keskittyy liikaa Kehä III:n sisäpuolelle ja me emme tee riittävästi kotoutumisen ja töihin pääsemisen tukemiseksi. Syntyneiden määrä laskee kaikkialla Suomessa, myös Uudellamaalla, Kemppi toteaa.

Hänen mukaansa on selvää, että kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen kotoutumista on tuettava ja Suomessa opiskelleille valmistuneille ulkomaalaisille on myönnettävä pidempi työ- ja oleskelulupa, esimerkiksi viideksi vuodeksi.

– Suomeen tulleiden osalta perheenyhdistämisestä ja kielen oppimisesta pitää tehdä joustavampaa. Rasismia ja etnistä syrjintää on määrätietoisesti torjuttava. Maahanmuuttajien osallisuus ja töihin pääseminen on nostettava tavoitteiden kärkeen, Kemppi listaa.

Hänen mukaansa on myös korkea aika käydä läpi, mitä Ruotsi on tehnyt paremmin alueellisesti tasaisemman maahanmuuton edistämiseksi.

– Samalla tulee selvittää, mitä Ruotsi teki väärin kotoutumisen edistämisessä silloin, kun jengikulttuuri lähti nousemaan. Uskon, että totuuden siemen on ruotsalainen kollegani analyysissä, jossa hän neuvoi, että panostakaa lähipalveluihin ja uussuomalaisten kotimaisen kielen oppimiseen.