Vuokratyövoimaa piti karsia, mutta osa hyvinvointialueista on yhä lisännyt sitä roimasti
Hyvinvointialueiden kalliin vuokratyövoiman käytöstä kuultiin viime viikolla hyviä uutisia, mutta kaikilla alueilla tilanne ei ole ruusuinen. Vähennystoiveista huolimatta moni alue on tänä vuonna lisännyt vuokratyövoiman ostamista.
Suurena vuokratyön käyttäjänä erottuu esimerkiksi Itä-Uusimaa. Tänä vuonna tammi-heinäkuussa alueen työvoiman kustannuksista noin kuudesosa eli 16,5 prosenttia meni vuokratyövoimaan. Keskimäärin luku on hyvinvointialueilla 3,7 prosenttia. Itä-Uudellamaalla vuokratyön kulut kasvoivat noin 37 prosenttia verrattuna viime vuoden alkuvuoteen.
Hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist Itä-Uudeltamaalta pitää vuokratyön määrää huolestuttavana.
– Emme me mielellämme käytä sitä, mutta meillä ei oikein ole ollut vaihtoehtoa.
Vuokratyön käyttöä seuraa sosiaali- ja terveysministeriön alainen verkosto. Se tiedotti viime viikolla, että hyvinvointialueet olivat saaneet vuokratyön käytön hallintaan ja vuokratyön kustannukset olivat kääntyneet laskuun.
Tämä on totta, mutta alueet jakautuvat kahteen joukkoon. Noin puolet alueista vähensi vuokratyötä alkuvuonna, kun taas noin puolet lisäsi sitä.
Alueelliset erot selviävät tiedoista, joita alueet toimittavat Valtiokonttorille kuukausittain. STT:n käyttämät tilastot on koostanut valtiovarainministeriö.
Kalliin vuokratyön käytöstä on oltu huolissaan, sillä hyvinvointialueet kamppailevat valtavan rahapulan kanssa. Vuokratyötä hankitaan, koska ammattilaisia ei saada palkattua omiksi työntekijöiksi.
Itä-Uudenmaan Lönnqvistin mukaan henkilöstövajausta on jatkuvasti. Hänen mukaansa esimerkiksi Porvoon kotihoidossa suurin osa hoitajista on vuokrahoitajia. Myös terveysasemilla on vuokralääkäreitä.
Lönnqvistin mukaan vuokratyö on huomattavan kallista, jopa kaksin- tai kolminkertaista kustannuksiltaan.
– Nyt kun joudutaan pyörittämään ihan rutiiniluontoista normaalitoimintaa vuokratyövoimalla, se ei ole terve tilanne.
Itä-Uusimaa on aktiivisesti pyrkinyt vähentämään vuokratyön kuluja. Alue kilpailutti sairaanhoitajat ja lähihoitajat ja sai tuntihintaa alennettua 30–40 prosenttia syyskuun alusta. Lääkäripalveluiden kilpailutus on käynnissä.
Tänä vuonna alue otti käyttöön sitouttamislisän, jota maksetaan niille ammattiryhmille, joista on eniten pulaa. Lisä on 500 euroa kolme kertaa vuodessa.
– Mutta ei se tilannetta hirveästi ole parantanut, kun koko Uudellamaalla on jonkinasteinen työvoimapula.
Lisäksi ensi vuonna alue aikoo suitsia vuokratyön käyttöä, kun esimerkiksi hoitotakuu kevenee ja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus laskee. Itä-Uudellamaalla aiotaan tuolloin esittää joidenkin yksiköiden lakkauttamista kokonaan.
– Olemassa oleva henkilöstö riittää paremmin. Kyllä me uskomme, että se helpottaa.
Eniten vuokratyöhön käytettyä rahaa lisäsi Etelä-Pohjanmaa, yli 80 prosenttia. Toisaalta vuokratyön osuus on alueella vielä pieni. Etelä-Pohjanmaa käytti viime vuoden tammi-heinäkuussa vuokratyöhön noin 3,1 miljoonaa euroa ja tänä vuonna noin 5,7 miljoonaa euroa.
– Tavoitteena on tietysti se, että oma henkilökunta tekisi mahdollisimman pitkälti, mutta Etelä-Pohjanmaa on vielä suhteellisen alhaisella tasolla tässä. Tämä on tietysti asia, johon pitää herätä ajoissa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen Etelä-Pohjanmaalta.
Järvisen mukaan vuokratyötä on lisätty erityisesti ikäihmisten palveluissa. Syynä on, ettei omaa henkilökuntaa ole saatu palkattua tarpeeksi. Lisäksi maakunnan reuna-alueilla käytetään vuokralääkäreitä.
Vuokratyötä moititaan kalliiksi. Järvisen mukaan vuokrahoitajien käyttäminen on toki kalliimpaa kuin omien palkkaaminen, mutta halvempaa kuin lisä- tai ylitöiden teettäminen omilla työntekijöillä.
– Siihen verraten vuokratyövoiman hinta on ihan ok.
Lukujen valossa suuri onnistuja on Länsi-Uusimaa. Alue on alkuvuonna lähes puolittanut vuokratyöhön käytetyn rahan.
Länsi-Uusimaa vuokrasi työvoimaa viime vuoden tammi-heinäkuussa noin 24,6 miljoonalla eurolla, mutta tänä vuonna summa oli enää 13,5 miljoonaa euroa. Vuokratyön osuus kaikista työvoiman kustannuksista laski 45 prosenttia.
Loppuvuosi näyttää vieläkin paremmalta, sanoo palvelutuotannon johtaja Matias Pälve Länsi-Uudeltamaalta.
– Tulemme käyttämään yli 20 miljoonaa euroa vähemmän vuokratyövoimaan kuin viime vuonna.
Suhteellisesti eniten on vähentynyt vuokrahoitajien käyttö, pääosin asumispalveluissa ja kotihoidossa.
Mitä Länsi-Uusimaa on tehnyt? Noin vuosi sitten Länsi-Uudellamaalla aloitti uusi Urapalvelut-organisaatio, jossa on töissä muun muassa rekrytoinnin ammattilaisia.
Se on parantanut työntekijöiden rekrytointia ja töissä pysymistä. Ennen esihenkilöt rekrytoivat kukin omaan tarpeeseensa, Pälve sanoo. Muiden hyötyjen lisäksi Pälve kehuu taloudellisten hyötyjen olleen huomattavia.
– Tämä on yksi meidän suurimpia onnistumisiamme säästöpuolella.
Lisäksi vuokratyövoiman käyttöä seurataan aiempaa tarkemmin kuukausittain, yksiköiden ja ammattiryhmien tasolla. Pälveen mukaan ennen oli jopa hankala tietää, missä ja kuinka paljon vuokratyötä oli käytetty.
– Ja näkyi vähän jälkikäteisenä, että ”oho, tulipa käytettyä paljon rahaa”, Pälve sanoo.
Lisäksi Pälveen mukaan yleinen sote-alan työvoimapula on helpottanut viime vuodesta, eli työntekijöitä on ollut paremmin saatavilla töihin.