"Ainoastaan rajavartiosto on jäljellä" – keskustan Hoskonen paahtoi hallitusta valtionhallinnon keskittämisestä

Aluepolitiikka

Keskustan ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen puuttui suorin sanoin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tapaan järjestellä valtionhallintoa eduskunnan tiistain istunnossa.

Hoskonen arvosteli kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) saliin tuomaa esitystä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) toimintojen sijoittelua koskevan sääntelyn keventämisestä ”rankan keskittäväksi”.

Hoskonen vetosi ministeri Ikoseen, että tämä huolehtisi siitä, että palvelupisteet tulevat eri puolille Suomea riittävän hyvin varustettuina.

– Kotikunnassani Ilomantsissa, josta kaikki valtion palvelut on otettu, ainoastaan rajavartiosto on jäljellä, ja toivon, että sitä ei viedä pois. Se jos viedään pois, niin sitten on asia pikkusen huonompi.

Hoskonen sanoi ymmärtävänsä, että maailma muuttuu.

– Mutta kun nyt tämä laki säädetään, sehän tarkoittaa, että näistä 36 toimipaikasta on vain muisto sen jälkeen jäljellä. Suuriin kaupunkeihin jää, ja muualle ei.

Ministeri Ikonen selvitti, että asetuksella määrätyt nykyiset 36 paikkakuntaa ovat DVV:n mukaan liikaa nykyisiin käyntiasiakasmääriin ja asiakastarpeeseen nähden.

Käyntiä DVV:n toimipisteillä edellyttävät Ikosen mukaan nykyisin vain vihkiminen, ulkomaalaisten rekisteröinti ja tietyt notaaripalvelut.

– Tutkimukset osoittavat, että sähköinen asiointi on kansalaisille mieluisin asiointitapa. Niille, jotka eivät halua asioida sähköisesti, on puhelinasiointi yleensä kätevin tapa hoitaa asioita. Käyntiasioinnin kysyntä sen sijaan on pidemmällä aikavälillä laskussa.

Hoskonen huomautti, että Suomessa on paljon vanhoja ihmisiä, joilla on vielä taskussa vanha nokialainen kännykkä tai vastaava, jolla ei pääse nettiin.

– Monella ei ole edes mahdollisuutta ottaa käyttöön vahvaa tunnistautumismenettelyä pankkitunnuksin, ja niin edelleen. He ovat täysin yhteiskunnasta ulkona.

Pahinta Hoskosen mukaan on, että operaattorit pudottavat maaseudulla lähetystehoja, ja puhelimet eivät välttämättä toimi enää ollenkaan.

– Siellä väittävät meille liikenneministeriön asiantuntijat, että tämä on ”case normal”. Kyllä minä sanon, että valtion pitää nyt pikkuhiljaa ruveta kovenemaan näissä asioissa. Jos meillä valtioneuvosto on asiassa hiljaa, niin markkinataloushan johtaa siihen, että meiltä lähtevät maaseudulta kaikki palvelut.

Hoskosen mukaan Suomi ei voi mennä tähän suuntaan.

– Pitäähän valtiovallan tässä nyt tormistautua ja sanoa, että ok, jos joku virasto tai muu lähtee, niin sitten pitää olla kunnan palvelupisteessä riittävän hyvät taidot ja laitteet omaava henkilö tai henkilöitä, jotka pystyvät näitä ihmisiä auttamaan. Tänä päivänä on tilanne, että monellakaan vanhalla ihmisellä ei ole tietokonetta eikä niitä taitoja, joita siihen vaaditaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) luonnehti Ikosen esitystä karmeaksi.

– Te tuotte siis eduskunnalle esityksen, jossa ei tarvitse enää edes valtioneuvoston sisällä olla yksimielisiä siitä, missä oman puljun konttorit sijaitsevat.

Kiurun mukaan pelkällä ministerin mahtikäskyllä voitaisiin jatkossa ohjeistaa siitä, missä konttorit sijaitsevat.

– Ja tässä lakiehdotuksessa tehdään vielä välttämättömäksi neuvotella näistä asioista ministeriön kanssa. Siis yhden ministerin päätöksellä jatkossa voidaan nämä viraston sijoituspaikat Suomessa määritellä, ja te olette se ministeri, joka kehtaatte esittää tätä eduskunnalle.

Kiurun mukaan tämä kertoo paljon kokoomuksen ja Ikosen linjasta.

– Ja se kertoo myöskin hallituksen linjasta, siitä, että muut ryhmät ovat sitä mieltä, että näinhän tämä on ihan hyvä.

Kiurun mukaan palvelujen tarpeen ja niiden järjestämisen kattava arviointi katoaa saman tien.

– Te haluatte nimenomaan pistemäisesti nyt ryhtyä tätä verkkoa korjailemaan eri puolilta, ilman että siinä käytetään tämmöistä laajakatseisempaa toimintaa. Pidän tätä kyllä todella erikoisena toimintana, Kiuru paheksui.