Mitä on tehty itäisen Suomen auttamiseksi? – Näin Orpo vastasi Saarikolle

Eduskunta

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kysyi eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Petteri Orpolta (kok.), onko tämä ryhtynyt toimiin Ukrainan sodan kurittaman itäisen Suomen elinvoiman turvaamiseksi.

– Tiedämme, että Venäjän hyökkäyssota vaikutti kaikkiin meihin välillisesti, mutta onneksi kuitenkin vain hintojen ja energian kautta. Mutta itäisessä Suomessa murros on kaikkein isoin.

Saarikon mukaan Itä-Suomen asema tulee nostaa esille EU-pöydissä. Lisäksi keskustajohtaja esitti erillistä ohjelmaa alueen tukemiseksi, sillä itäinen Suomi kuuluu nyt sekä EU:n että puolustusliitto Naton pitkään rajamaahan.

Pääministeri Orpon mukaan Venäjän vastaisen rajan sulkeminen vaikuttaa väistämättä itäisessä Suomessa hyvän elämän edellytyksiin sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin.

Orpo huomautti, että esimerkiksi monet logistiikkaketjut ovat katkenneet puukaupan päätyttyä.

Orpo kertoi ottaneensa esille alueen ongelmat EU-kokouksessa viimeksi viime viikolla. Lisäksi Orpo paljasti keskustelleensa EU:n koheesiopolitiikasta vastaavan komissaarin kanssa siitä, että niin sanottuja Suomen ja Venäjän rajayhteistyövaroja käytettäisiin jatkossa itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen.

– Niitä pitää pystyä suuntaamaan itäisen Suomen tueksi. Myös komissaari otti tähän myönteisen kannan.

Orpon mukaan hallitus aikoo jatkaa asian edistämistä.

Ukrainan sodan takia kaikki hankkeet itärajan yli Karjalan tasavaltaan on keskeytetty toistaiseksi. Viime vaalikaudella Marinin hallitus päättikin antaa kaakon maakunnille kahdeksan miljoonaa euroa rahaa, jotka oli aiemmin tarkoitettu Venäjän kanssa tehtävään rajayhteistyöhön.

Tuolloin Yle kertoi, ettei EU ollut vielä tehnyt päätöstä siitä, miten se aikoo toimia keskeytyneiden hankkeiden takia käyttämättä jääneiden varojen kanssa.

Syyskuun lopulla suomalaiset europarlamentaarikot totesivat, että Venäjä-pakotteista ja Venäjän vastaisen rajan sulkeutumisesta kärsivälle Itä-Suomelle on saatava apua EU:n budjetista.

Lisäksi mediatilaisuudessa kerrottiin tuolloin, että EU-parlamentti tulee äänestämään Ukrainan sodan takia EU-ohjelmien varoja menettäneiden maiden oikeudesta saada rahat uudelleen käytettäviksi.

Keskustan Antti Kaikkonen halusi kuulla hallitukselta kyselytunnilla varautumisesta mahdollisiin uusiin, infrastruktuuriin kohdistuviin iskuihin.

– Kriittiseen infraan kohdistuvat uhat ja vauriot ovat aina hyvin vakavia asioita. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta, ja se on tärkeä osa Suomen turvallisuutta.

– Mikä on kaasuputkitutkinnan tilanne? Ja millä tavalla hallitus varautuu edelleen suojaamaan ja parantamaan kriittisen infran, kuten energia-, sähkö- ja tietoverkkojen suojelua ja turvallisuutta, Kaikkonen kyseli.

Pääministeri Orpon mukaan hallitus antaa nyt työrauhan Balticconnector-vuotoa tutkivalle keskusrikospoliisille.

– Me tiedotamme kyllä, kun on tiedottamista. Mitään ei ole syytä salailla. Meillä puhutaan nykyään Suomessa näistä asioista myöskin niiden oikeilla nimillä.

Orpon mukaan Balticconnector-iskua ei voi pitää yllätyksenä, sillä viranomaiset ovat varoitelleet kohonneista riskeistä.

Pääministeri uskoo, että suomalainen infrastruktuuri saattaa kärsiä ”ilkivallasta” jatkossakin, vaikka varautumisen tasoa on nostettu.