Jüri Ratas turhautui johtamaan eripuraista puoluetta – kilpailevan leirin ehdokas valittiin niukasti Viron keskustan johtoon
Syyskuun toisena sunnuntaina pahvinen mieshahmo maskottieläimen kainalossa toivotteli tielläliikkujia tervetulleiksi keskivirolaiseen Paiden kaupunkiin. Hahmo esitti Tallinnan pormestaria Mihhail Kõlvartia, joka oli toinen puheenjohtajaehdokkaista Viron keskustapuolueen Paiden puoluekokouksessa.
Keskustan venäjänkielisen siiven johtohahmo Kõlvart (45) vaati ylimääräisen puoluekokouksen järjestämistä jo keväällä, kun puolue oli menettänyt maaliskuun parlamenttivaaleissa 10 aiemmista 26 paikastaan.
Vielä huhtikuussa puoluevaltuusto torjui yhden äänen enemmistöllä kokouksen koollekutsumisen puheenjohtaja Jüri Rataksen ilmoitettua, että ei suostuisi olemaan ehdokkaana sellaisessa kokouksessa. Alkukesän aikana Rataksen tukijoiden ja muutoksia vaativien välinen skisma puolueen sisällä kuitenkin syveni.
Säännöllisesti suurlahjoituksia konservatiiviselle Isänmaa-puolueelle antava liikemies Pavel Pruunsild antoi kesällä miljoona euroa oppositiopuolueille, jotka olivat vastustaneet Kaja Kallaksen hallituksen perhetukileikkauksia.
Pruunsild kertoi tuolloin Postimees-lehdelle, että syntyvyyden lisäämistä tukevat puolueet saavat tehdä hänen lahjoituksillaan mitä haluavat.
Isänmaa ja oikeistopopulistinen Ekre pitivät osuutensa, mutta Kõlvart tukijoineen sai yhden äänen enemmistöllä puoluehallituksen palauttamaan puolueen tilille siirretyt 300 000 euroa Bigbankin suuromistaja Pruunsildille.
Äänestyksen hävinneet pitivät päätöstä käsittämättömänä, koska vaalitappion jälkeen puolueen taloutta rasittaa puoluetuen väheneminen. Kõlvart joukkoineen puolestaan selitti, ettei pidä ottaa vastaan rahaa henkilöltä, johon liittyy korruptiosyytöksiä.
Jäähyväispuheessaan Paidessa Ratas torjui väitteen, että lahjoituksen palautuspäätös olisi ollut varsinainen syy pyörtää kevään päätös.
– Päätös palautuksesta oli viimeinen oljenkorsi, joka katkaisi kamelin selän yli vuoden kestäneen vastakkainasettelun jälkeen. Tarvittiin ylimääräinen puoluekokous, jotta emme vahingoittaisi puoluetta, jota olemme rakentaneet yhdessä vuosikymmenien ajan, Ratas totesi.
Hän halusi vastata myös muihin syytöksiin, joita oli hänen mukaansa esitetty hallitusyhteistyön epäonnistumisesta aateperinnön hukkaamiseen ja näkymättömään vaalikampanjointiin. Ratas muistutti, että keskusta on saanut useita tuomioita, jotka ovat maksaneet puolueelle yli kolme miljoonaa euroa.
– Olen tehnyt viimeiset seitsemän vuotta töitä sen eteen, että puolue säilyy hengissä. Vielä viime vuonna jouduimme maksamaan noin 843 000 euroa kymmenen vuoden takaisista vaalikampanjoista, hän lausui.
Puheessaan Ratas käsitteli myös seuraavan puheenjohtajan valintaa.
Rataksen ja useiden muiden näkyvien poliitikkojen ja nykyisen EU-komissaarin Kadri Simsonin ehdokas oli Tanel Kiik (34), joka nousi Rataksen hallitukseen sosiaaliministeriksi pääministerin kansliapäällikön paikalta ja jatkoi terveys- ja työministerinä Kaja Kallaksen hallituksessa.
Rataksen mielestä Kiik oli nuoruudestaan huolimatta riittävän kokenut. Mainitsematta nimeltä uransa loppupuolella korruptioskandaaleissa ryvettynyttä Edgar Savisaarta Ratas varoitti palaamasta menneeseen.
Savisaaren kaudella keskustapuolue jäi valtakunnan politiikan ytimestä pitkiksi ajoiksi syrjään, mutta hallitsi Tallinnaa lähes yksinvaltiaan elkein.
– Emme voi tyytyä siihen, että meistä tulee jälleen kerran pääkaupunkikeskeinen puolue, jossa kansallinen politiikka on toissijaista. Tavoitteenamme on saada jälleen pääministerin paikka sekä kantaa vastuuta niin sisäpolitiikasta kuin puolustus- ja ulkopolitiikasta.
Ennalta tasaväkiseksi ennustettu puheenjohtajakampanja saattoi ratketa ehdokaspuheenvuorojen perusteella.
Sosiaaliliberaaliksi itseään kutsuva Tanel Kiik piti oman osuutensa hyvin paljon paperiin tukeutuen ja astui puhujakorokkeelta vain ydinkannattajiensa tultua lavalle esiteltäväksi.
Kiik kertasi pääkohtia ohjelmastaan, joka oli jaettu myös vihkosena ja muistutti esimerkiksi ministerikokemuksen antavan hyvät valmiudet puolueen johtamiseen.
Arvokysymyksissä Kiikiä konservatiivisemmaksi arveltu Kõlvart jätti suurieleisesti kirjoitetun puheensa syrjään ja käytti vapaamuotoisemman hengennostatuspuheenvuoron, jota enemmän tai vähemmän organisoidut välitaputukset katkaisivat.
Kõlvart tarttui myös heti alkuunsa häneen kohdistuviin epäilyihin vironmielisyyden puutteesta tai puolueen venäläistymisestä.
– En taida olla edes oikea virolainen mies, pohti Kõlvart hieman pilke silmäkulmassa. Kazakstanissa syntynyt taekwondossa MM-tasolla kilpaillut urheilumies on korealais-virolaisesta perheestä, jossa kotikielenä oli venäjä.
Venäläisvähemmistön suosiossa erityisesti aiemmin ollut keskustapuolue ei Kõlvartin mielestä ole ainoa kieliryhmiä yhdistävä toimija, vaan keskeisiä integraatiota edistäviä instituutioita ovat myös armeija, maanpuolustustyötä tekevä Viron suojeluskunta (Kaitseliit) ja urheilumaailma.
Kumpikin puheenjohtajaehdokas otti esille Viron vaaleissa jo pitkään käytössä olleen sähköisen äänestyksen. Savisaaren aikana puolue ajoi verkkoäänestyksen kieltämistä, mutta viime vuosina keskusta ei ole enää virallisesti sitä vastustanut.
Kiik sanoi ymmärtävänsä monen keskustalaisen huolen sähköisen äänestyksen luotettavuudesta, mutta haluaa pitää keskustan äänestystä rakentavasti kehittävällä linjalla.
Kõlvart puolestaan suhtautui hyvin skeptisesti nykyisen järjestelmän turvallisuuteen ja painotti, että on aina äänestänyt pelkästään äänestyspaikoilla perinteisellä tavalla.
Myöhemmin ääntenlaskun tuloksia odoteltaessa vaatimus sähköisen äänestyksen kieltämisestä ja kaipuu muutenkin Savisaaren mahtiaikoihin nousi vapaamuotoisen yleiskeskustelun yhdeksi teemaksi.
Kokouspaikaksi valittu Paiden urheiluhalli osoittautui ahtaaksi puolueväen ennätysmaisen kiinnostuksen vuoksi.
Paikalle saapui yli 1000 puoluekokousedustajaa, noin 92 prosenttia kaikista äänioikeutetuista, valitsemaan uutta johtoa. Ilmoittautumistiskien ja äänestysalueen ruuhkautuminen venytti pitkittynyttä kokousta myöhään iltaan.
Puheenjohtajaäänestyksen tulosta olikin seuraamassa vain pieni osa alun perin täydestä salista.
Äänestystulos oli keskustapuolueen historian tiukin: Mihhail Kõlvart valittiin 543 äänellä ja Tanel Kiik jäi toiseksi 489 äänellä. Lähes yhtä tiukka äänestys käytiin, kun pitkänlinjan poliitikko ja Rataksen tärkeä työpari Kadri Simson hävisi haastamalleen Edgar Savisaarelle vuonna 2015.
Ennen ääntenlaskua Kiikin ydintukijoihin kuuluva konkarikansanedustaja Enn Eesmaa arvioi Suomenmaalle, että keskustan tulevaisuus Kõlvartin johdolla on hämärän peitossa.
– Retoriikka on kummallakin sama, mutta käytännön tasolla on eroja. Jotkut [kummastakin siivestä] viittaavat, että jännitteet jäävät pysyviksi. Molemmat ovat kyllä päteviä ja hyviä johtajia.
Eesmaa arveli, että Kõlvartin johdolla puolueen on vaikeampi löytää hallituskumppaneita.
Venäjänkielisten edusmiehenä Kõlvart on suhtautunut kielteisesti suunnitelmiin täysin vironkieliseen opetukseen siirtymisestä kouluissa ainakaan nopealla aikataululla. Eesmaa itse puolestaan kannattaa nykyisen hallituksen kaavailemia uudistuksia maansa koulutuspolitiikkaan.
Maanantaina Viron yleisradioyhtiö ERR:n aamulähetyksessä Mihhail Kõlvart syytti aiempaa puoluejohtoa epäselvästä viestinnästä.
Esimerkiksi suhtautuminen mahdolliseen hallitusyhteistyöhön toisen pääoppositiopuolueen, oikeistopopulistisen Ekren kanssa on muuttunut moneen otteeseen.
Kõlvart toivoi puolueväen antavan hänelle aikaa näyttää, mihin pystyy ja mihin suuntaan puoluetta vie.
Jüri Ratas ja parlamenttiryhmän johtajana jatkava Tanel Kiik kertoivat samana päivänä ERR:lle, että kymmenet ihmiset ovat ottaneet heihin yhteyttä ja kertoneet jättävänsä keskustapuolueen.
– Viestini kaikille on ollut: älkää hätäilkö tällaisen päätöksen kanssa. On järkevää antaa Mihhailille ja hänen tiimilleen mahdollisuus näyttää, että hän voi ja haluaa pitää puolueen kasassa, Kiik kertoi.
Myös Ratas on varoitellut hätiköidyistä ratkaisuista.
– Jos haluatte muuttaa jotain, oikea tapa on pysyä puolueessa. Puoluekokous on tehnyt päätöksensä. Se on puolueen korkein päättävin elin, joten sitä on kunnioitettava, hän totesi.
Ensimmäinen Kõlvartin johdolla pidetty puoluehallitus valitsi uudet varapuheenjohtajat sekä vaihtoi puoluesihteerin Kiikin tukijasta Kõlvartin leiriin loppukesästä siirtyneen vironkielisen Anneli Ottin.