Turkin vaalien avainhenkilöksi nousi mies, joka sai vain viisi prosenttia äänistä – Erdogan ja Kilicdaroglu taistelevat hänen kannattajistaan
Entisestä turkkilaisesta kansanedustajasta Sinan Oganista on tullut Turkin presidentinvaalien avainhenkilö, vaikka hän ensikatsomalta näyttikin hävinneen saatuaan vain hieman yli viisi prosenttia äänistä.
Sekä presidentti Recep Tayyip Erdogan että oppositiohaastaja Kemal Kilicdaroglu hamuavat nyt Ogania puolelleen saadakseen hänen äänisaaliinsa tueksi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Vaalit siirtyivät toiselle kierrokselle, koska kukaan ei yltänyt voittoon vaadittuun 50 prosentin ylittävään vähimmäisäänimäärään. Kilicdaroglu jäi Erdoganista jälkeen juurikin noin viiden prosentin erolla: Erdogan keräsi melkein 50 prosenttia äänistä Kilicdaroglun jäädessä noin 45 prosenttiin.
Riippumattoman TV100-kanavan suorassa televisiohaastattelussa keskiviikkoiltana hän kertoi voivansa valita kumman ehdokkaan tahansa ja päättävänsä asiasta ”päivän, parin sisällä”.
Erdoganin tiedottaja Ibrahim Kalin väitti tiistaina, että Ogan saattaisi lähteä tukemaan Erdogania.
– Hänen näkemyksensä ovat lähempänä (meitä). Tiedän tämän, koska tunnen hänet henkilökohtaisesti jo pidemmältä ajalta. Kaiken huomioon ottaen uskon toisen kierroksen sujuvan helpommin meidän kannaltamme, Kalin sanoi nationalistien Ortadogu Gazetesi -lehdessä.
Kilicdaroglu taas tapasi Oganin jo kaksi päivää ennen vaaleja CHP-puolueensa päämajassa. Puolue ei ole antanut tietoja tapaamisen sisällöstä julkisuudessa, mutta vain päivä ennen tapaamista neljäs ehdokas Muharrem Ince oli ilmoittanut vetäytyvänsä ehdokkuudesta ”isänmaan hyväksi”.
Presidentinvaalien toinen kierros järjestetään 28. toukokuuta.
55-vuotias Ogan on Moskovassa tohtoriksi väitellyt taloustieteilijä, entinen kansanedustaja ja kovan linjan turkkilaisnationalisti. Hän edusti vaaleissa ultranationalistien ATA-liittoumaa – lyhenne viittaa maallisen nyky-Turkin perustajaan, Mustafa Kemal Atatürkiin, turkkilaisten ”isään”.
Maahanmuuttoa vastustava Ogan on hyvin tietoinen kuninkaantekijän asemastaan.
– Ilman meitä vaalit eivät olisi jääneet toiselle kierrokselle, hän sanoi hymyillen BBC Türkcen haastattelussa päivä vaalien jälkeen.
Ogan ei kuitenkaan myy itseään helpolla. Hän on asettanut kovat ehdot tuelleen: Turkin suurimmalle kurdipuolueelle HDP:lle ei saa tehdä myönnytyksiä tai antaa ministerinpaikkaa, ja Turkin miljoonat syyrialaiset ja muut pakolaiset on lähetettävä takaisin kotimaihinsa.
– Neuvottelemme äänestäjäkuntamme kanssa päätöksestämme toiseen kierrokseen liittyen. Mutta olemme jo tehneet selväksi, että terrorismin torjuminen ja pakolaisten takaisin lähettäminen ovat (ylittämätön) punainen linjamme, Ogan sanoi uutistoimisto Reutersille.
Hän vastustaa myös muun muassa sellaisia Turkin perustuslakiin tehtäviä muutoksia, jotka uhkaisivat Turkin yhtenäisyyttä – kuten kurdien itsehallintotavoitteita – tai sitä, että Turkin ainoa virallinen kieli on turkki. Kurdiliike on vaatinut myös kurdin kielen aseman parantamista Turkissa.
Erdogan on syyttänyt Kilicdaroglua myönnytyksistä kurdeille ja erityisesti kurdien aseelliselle PKK-järjestölle, kutsuen hänen liittoumaansa ”terroristeiksi” vaalipuheissaan. Katuhaastatteluissa monet turkkilaiset ovat sanoneet äänestävänsä Erdogania ”torjuakseen terrorismia” Turkissa.
Oganin mielestä oppositio ei voittanut ensimmäisellä kierroksella, koska ”suuri valtaosa” turkkilaisista äänestäjistä on oikeistomielisiä eikä oppositio hänen mielestään tunne heidän näkökantojaan.
Oganilla itsellään on azerbaidzhanilaisia sukujuuria, ja hän on kiistänyt haluavansa syrjiä mitään etnisiä vähemmistöjä.
Turkki-tutkija Halil Gürhanli Helsingin yliopistosta sanoo, että Ogan päätynee tukemaan oppositiota, koska Erdoganin tukeminen voisi päättää hänen uransa ja vahingoittaa hänen järjestelmänvastaista imagoaan. Ogan keräsi nimenomaan protestiääniä, hän muistutti.
– Jos hän asettuu tukemaan Erdogania, kannattajat ajattelisivat, että Ogan halusikin edistää vain omaa poliittista uraansa, Gürhanli sanoo.
Ogan on myös tuominnut uskonnon käyttämistä politiikassa ja vastustaa Erdoganin johtamaan liittoumaan kuuluvaa radikaalia HÜDA PAR -islamistipuoluetta.
Lisäksi parlamentissa Erdoganin AK-puolueen (AKP) kanssa liittoutunut nationalistipuolue MHP on aikoinaan erottanut hänet puolueesta kiistojen takia.
Jos Kilicdaroglun liittouma hyväksyy Oganin vaatimukset, voi se ainakin teoriassa vaarantaa HDP:n kannattajien äänet. Kurdit muodostavat arviolta viidesosan Turkin väestöstä, ja HDP on Kaakkois-Turkin kurdienemmistöisten maakuntien suurin puolue. Niinpä Kilicdaroglu voitti ensimmäisellä kierroksella useissa kurdimaakunnissa.
Toisaalta Kilicdaroglu tuskin haluaa Oganin viiden prosentin äänisaaliin päätyvän Erdoganille.
– Kilicdaroglun liittoumalla ei ole varaa valita, vaan sen täytyy saada sekä HDP:n että Oganin kannattajien äänet, ja nopeasti, koska vaalit lähestyvät, kommentoi Gürhanli.
Hän arvioi paljon riippuvan nyt siitä, kuinka kovasti kaikki osapuolet haluavat päästä eroon Erdoganista ja kuinka ne pystyvät tekemään kompromisseja yhteisen tavoitteen eteen.
– Osapuolet saattavat vain sivuuttaa asian vaalien toisen kierroksen voittamiseksi, hän arveli.
HDP:stä kerrottiin tiistaina STT:lle, että puolue ilmoittaa kantansa asiaan lausunnossa tänään keskiviikkona.
Kurdit asettuivat tukemaan Kilicdaroglun presidenttiehdokkuutta alun perinkin epäröiden, koska hänen liittoumaansa kuuluu jo turkkilaisnationalistinen IYI-puolue.
Kilicdaroglu vakuutti syleilevänsä kaikkia kansanryhmiä ja painotti itsekin kuuluvansa Turkin alevivähemmistöön. Kilicdaroglu lupasi myös, että HDP:n entinen puoluejohtaja Selahattin Demirtas vapautetaan vankilasta, jos hän voittaa.
Oganin mielestä hänen liittoumansa voisi ”tasapainottaa” Turkin politiikkaa.
– Äänestäjät välittivät (vaaleissa) viestin, etteivät he luota tarpeeksi oppositioon, mutta meille he antoivat roolin valtapuolueen tasapainottajana, hän sanoi.