Halla-aho Ylen Ykkösaamussa: Suomen ja Ruotsin samanaikaisesta Nato-jäsenyydestä tullut Suomessa kokoaan suurempi kysymys
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla–aho (ps.) sanoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien samanaikaisuutta ei pidetä muualla maailmassa aivan yhtä ensiarvoisen tärkeänä kuin Suomessa.
Halla-aho sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomessa asiasta on tullut kokoaan suurempi kysymys.
Hän arvioi kysymyksen sensitiivisyyden liittyvän pikemminkin identiteettipolitiikkaan kuin turvallisuuspolitiikkaan.
– Ollaan huolissaan siitä, vaikuttaako tämä Suomen ja Ruotsin historiallisiin, läheisiin kahdenvälisiin suhteisiin, heikentääkö tämä Suomen identiteettiä pohjoismaisena valtiona ja niin edelleen, Halla-aho sanoo.
Halla-aho sanoo Suomen ja Ruotsin edun olevan se, että kumpikin maa kuuluu Natoon, mutta hänen mukaansa toiseksi paras vaihtoehto on Ruotsinkin turvallisuuden kannalta, että edes Suomi kuuluu Natoon.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä Suomen Nato-lainsäädännöstä. Mietintö siirtyy seuraavaksi eduskunnan suureen saliin, jossa sen hyväksymisestä päätetään.
Hyväksyminen on tarkoitus tehdä vielä tämän vaalikauden aikana. Tämän jälkeen presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki. Suomesta tulee kuitenkin Naton täysjäsen vasta sitten, kun kaikki Nato-maat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden ja Suomen ratifiointiasiakirjat on talletettu Yhdysvaltain hallituksen huomaan.
Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäsenyyttä samaan aikaan, ja alun perin oli tarkoitus, että maista tulee myös Naton jäseniä samanaikaisesti.
Tällä hetkellä ainoastaan Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Turkista on aika-ajoin väläytelty, että maa voisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymättä kuitenkaan Ruotsin jäsenyyttä.
Halla-aho sanoo, että Turkista tuleva viesti vaihtelee päivän ja viikon mukaan.
– Ja se vaihtelee hiukan sen mukaan, käydäänkö keskustelua Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun johtaman ulkoministeriön vai presidentti Recep Tayyip Erdoganin toimiston kanssa. Voi olla täysin tarkoituksellista, että sieltä lähetetään keskenään ristiriitaisia viestejä ja katsotaan, miten niihin reagoidaan, Halla-aho sanoo.
Halla-aho lisää, että monet ovat olleet Suomessa ja Ruotsissa huolissaan siitä, että Turkin epäviralliset ja puoliviralliset avaukset Suomen mahdollisesta nopeammasta prosessista ovat jonkinlaisia koepalloja, ja niillä halutaan luoda jonkinlaista eripuraa ja railoa Naton sisälle sekä Suomen ja Ruotsin välille.
– Tässä on hyvin paljon tulkitsemista näissä puheenvuoroissa, Halla-aho sanoo.