Uusi terveydenhuollon malli vähensi leikkausten toipilasaikoja
Erikoissairaanhoidon ja työterveyden tiiviimmällä yhteistyöllä on saatu lyhennettyä potilaiden toipilasaikoja sekä sairauspoissaolojen pituutta, Työterveyslaitos kertoi keskiviikkona.
Työote-nimistä toimintamallia käyttämällä toipilasaika väheni keskimäärin noin kuukauden potilailla, jotka toipuivat ortopedisistä leikkauksista. Tieto koskee Keski-Suomea, jossa malli on ollut käytössä kolme vuotta.
Toimintamallissa potilaalle kirjoitetaan erikoissairaanhoidossa lähtökohtaisesti lyhyt sairausloma. Potilaan työkyvyn tarkempi arviointi siirretään mahdollisimman nopeasti työterveyden vastuulle.
– Mallissa erikoissairaanhoidossa ei kirjoiteta esimerkiksi lonkkapotilaalle rutiininomaisesti 2–3 kuukauden sairauspoissaoloa, ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitokselta kertoi tiedotustilaisuudessa Jyväskylässä.
– Sen sijaan tehdään lähete työterveyshuoltoon, jossa potilaan työkyky arvioidaan ja laaditaan suunnitelma työhön paluusta.
Kankaan mukaan malli selkeyttää työnjakoa sairaalan ja työterveyshuollon välillä, kun kumpikin osapuoli voi keskittyä potilaan hoidossa ydinosaamiseensa.
– Työterveyden piirissä on Suomessa lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Työterveys on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan, Kangas sanoi.
– Hoitoprotokolla ei mallissa muutu, mutta työkyvyn arviointi siirretään kokonaan työterveyteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa diagnoosia.
Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu toimintamallin kustannusvaikutuksia. Alustavat tulokset ovat professori Janne Martikaisen mukaan lupaavia: Keski-Suomessa toipilasajat ovat pudonneet ortopedisissä potilasryhmissä 25–40 prosenttia.
– Meillä on signaaleja, että malli todella vaikuttaa toipilasaikojen pituuteen, Martikainen sanoo.
Martikaisen tutkimuksessa on arvioitu, että yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 420 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) puolestaan laski vuonna 2014, että sairastamisen vuoksi menetetyn työpanoksen kustannukset ovat Suomessa vuosittain peräti 24 miljardia euroa.
Varsinaisen sairaanhoidon kustannukset muodostavat summasta alle kolmanneksen. Suurin menoerä syntyy STM:n mukaan siitä, että työikäiset ihmiset eivät ole töissä.
Työterveyslaitoksen mukaan mallia ollaan ottamassa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla ja sitä aiotaan laajentaa myös perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sekä uusiin potilasryhmiin.
Toimintamallista ei ole vielä kerätty systemaattisesti kokemuksia potilailta itseltään. Tällainen kysely aiotaan kuitenkin toteuttaa kevään aikana eri potilasryhmissä. Kokemuksia halutaan myös mielenterveyden ongelmista, kuten masennuksesta, kärsiviltä potilailta.
Juttua ja otsikkoa korjattu 5.1. klo. 14.41: Pauliina Kangas puhui 2–3 kuukauden eikä 2–3 viikon sairauspoissaoloista.