25 vuotta sitten: Orimattilan tarhaiskut olivat yhden aikakauden tiivistymä ja suoran aktivismin alkua
Vuonna 1997 orimattilalainen kettutarhaaja Markku Kuisma ampui haulikolla tarhaan tunkeutumassa olleita viittä eläinaktivistia. Iskua yrittäneillä oli mukanaan murtautumisvälineet ja maalia.
Kuisma kertoi julkisuudessa, että tarhalle yritettiin tuolloin tunkeutua neljättä kertaa. Aiemmin Kuisma oli omiensa sanojensa mukaan kärsinyt iskuissa useiden kymmenien tuhansien markkojen vahingot.
Tapahtumasta syntyi valtava uutissirkus. Poliisi pidätti tunkeutumista yrittäneet ja kuulusteli Kuismaa epäiltynä törkeästä pahoinpitelystä. Tarhaaja totesi tienneensä toimineensa epäoikeutetusti ja arveli että todennäköisesti hänen tarhansa saa välikohtauksen jälkeen olla tovin rauhassa.
Markku Kuismalta takavarikoitiin seitsemän ampuma-asetta. Aseisiin oli lailliset luvat, mutta niitä ei kuitenkaan oltu myönnetty ihmisten ammuskelemiseen, joten poliisi katsoi aiheelliseksi takavarikoida miehen asearsenaalin.
Julkisuudessa naiset ristittiin kettutytöiksi.
Suora ja myös laittomiin keinoihin turvautuva eläinaktivismi voimistui 1990-luvulla. Aiemmin eli vuonna 1995 Evijärvellä kahdelta turkistarhalta päästettiin karkuun noin 400 kettua.
Tapahtumasta tuomittiin kolme nuorta naista, joista kaksi 12 kuukauden ja yksi 9 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi heidät velvoitettiin maksamaan lähes 900 000 markkaan nousseet vahingokorvaukset. Julkisuudessa naiset ristittiin kettutytöiksi.
Orimattilankin tapaus jakoi mielipiteitä ja odotetusti myös politisoitui. Merkittäväksi linjaukseksi voidaan nähdä, että Vihreä liitto vetosi sekä turkistarhaajiin että tarhauksen vastustajiin väkivallan pysäyttämiseksi.
Tuolloinen vihreiden puheenjohtaja Satu Hassi ja puoluesihteeri Ari Heikkinen korostivat, että ihmisten ja eläinten oikeuksia kunnioittava yhteiskunta ei voi perustua väkivallalle tai sen uhalle, ”ei yölliselle ilkivallalle eikä ihmisten ampumiselle”.
Periaatteellisella tasolla voi nähdä kyse olleen paitsi eläinten oikeuksista myös siitä, missä määrin niin sanottu suora toiminta ja toisaalta ”oman käden oikeus” elinkeinonsa, omaisuutensa tai kiinteistönsä puolustamiseksi on hyväksyttyä. Suomessa kynnys aseen käytölle on korkea jopa poliisissa, ja aselupia myös valvotaan melko tarkasti.
Kouvolan hovioikeus piti tarhalle tunkeutuneiden aktivistien perään ampuneen Kuisman tekoa kokonaisuutena sen verran vakavana, että hänen tuomionsa piteni puolestatoista kahteen vuoteen. Tuomio pysyi kuitenkin ehdollisena, ja Kuismalle myönnetyt vahingon- ja kärsimyskorvaukset pysyivät voimassa.
Viiden eläinaktivistin kotirauhan rikkomisesta saamat neljän kuukauden ehdolliset vankilatuomiot hovioikeus piti ennallaan.
Suomi on yhä Euroopan kolmanneksi suurin turkistuottajamaa Tanskan ja Puolan jälkeen.
Turkistarhausta on säädelty Suomessa 1980-luvun puolivälistä maa- ja metsätalousministeriön asettamin eläinsuojelusäännöksin. Keskusteluissa on esitetty, että pienet virikkeettömät häkit aiheuttavat eläimissä käyttäytymishäiriöitä ja jopa kannibalismia.
Euroopan komission raportissa vuodelta 2001 todettiin, että eläinten tarpeisiin kuuluvat väljä ja virikkeellinen elinympäristö sekä mahdollisuus välttää turhaa kontaktia muiden eläinten kanssa. Uudet turkiseläinten häkkikokovaatimukset astuivat Suomessa voimaan vuoden 2011 alusta.
Suomi on yhä Euroopan kolmanneksi suurin turkistuottajamaa Tanskan ja Puolan jälkeen, mutta tarhojen määrä vähenee muun muassa tarhaajien ikääntymisen myötä. Myös turkisten menekki on vähentynyt arvojen muuttuessa 2000-luvulla, ja useimmat muotitalot ovat luopuneet niiden käytöstä näytöksissään ja tuotteissaan.
Vuonna 2020 turkistuottajien etujärjestö eli Turkiseläinten kasvattajain liitto kertoi alan työllistävän noin 4 000 ihmistä.
Lukuisat suomalaiset poliitikot ja julkisuuden henkilöt ovat vaatineet turkistarhauksen lopettamista Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Helsingin Sanomien kesällä 2021 toteuttaman kyselyn mukaan 45 prosenttia suomalaisista olisi valmis kieltämään turkistuotannon siirtymäajalla ja 37 prosenttia ei. Loput hyväksyvät tuotannon jatkon, mikäli eläinten oloja parannetaan.
Lähteitä: Helsingin Sanomat, Karhula-Latukka-Rekilä: Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2008), Verkkouutiset.
Juttua muokattu to 8.9. klo 14.54: korjattu tieto HS-kyselyn tuloksista.