Perustuslakivaliokunnan jäsenyys oli 25 vuotta sitten kunniatehtävä – asiantuntijat huolissaan nykytilanteesta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan nykytilanne herättää huolta alan asiantuntijoissa.
Helsingin yliopiston oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori kiinnitti Porin SuomiAreena-tapahtumassa huomiota perustuslakivaliokunnan nopeasti kasvaneeseen työtaakkaan.
Kun 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa valiokunta käsitteli 2–3 asiaa vuodessa, nousee valiokunnan lausuntojen määrä nykyisin yli 60:een.
– Perustuslakivaliokunta aiheuttaa kansanedustajille kovin paljon työtä. En tiedä onko tämä se syy, miksi perustuslakivaliokunta on yhtäkkiä eduskunnan sisäisessä valiokuntien ranking-listassa pudonnut pahnanpohjimmaiseksi, Tuori sanoi.
– Vielä 25 vuotta sitten perustuslakivaliokunnassa istuivat kokeneet parlamentaarikot ja sen jäsenyys oli kunniatehtävä, tehtävä johon astuttiin pitkän parlamentaarisen uran päätteeksi.
Tuori ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana pitkään aikoinaan toiminut ex-kansanedustaja Kimmo Sasi kiinnittivät huomiota siihen, että valiokunnan jäsenistä suuri osa on nykyisin ensimmäisen kauden kansanedustajia.
– Tämä ei tietenkään ole hyvä, jos ajatellaan sekä perustuslakivaliokunnan asiantuntemusta että sen arvovaltaa, Tuori sanoi.
Sasin mukaan perustuslakivaliokunnan kokoonpano ei ole nykyisin ideaalinen sen tehtäviä ajatellen.
– Perustuslakivaliokunnassa pitäisi olla ne henkilöt eduskunnasta, jotka juridiikkaa parhaiten tuntevat, Sasi painotti SuomiAreenassa.