Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Politiikka

Kulmuni ja Kyllönen vetoavat pääministeri Orpoon: Suomen on vaikutettava AdBlue-ongelman ratkaisemiseksi

5.6.2026 10:21
Lue lisää 
Miehet
Miesten kansalaistalo Mattila on miesten yhteisötalona ainutlaatuinen Suomessa. Mattila-talon ovella ohjaaja Eero Nousiainen, aktiivit Olli Nissinen, Sayd Abas Hashimi ja Seppo Ruonakoski sekä ohjaaja Tomi Rauhala. (Kuva: Jari Laukkanen)

Puhuuko suomalainen mies kun pitäisi? – Kansalaistalo Tampereella tarjoaa miehille kohtaamispaikan

Psykologin mukaan miehet hakevat apua hitaammin siksi, että mielenterveyspalvelut on suunnattu liikaa naisille
Lauri Heikkilä ja Samuli Vänttilä 20.5.2023 8:00, muokattu 21.5.2023 15:06
a– a+
Miehet

Parempaa juttuseuraa täältä saa kuin yksin kotona. Olen kyllästynyt nauramaan omille jutuilleni, tamperelainen Olli Nissinen sanoo.

Aurinkoinen kevättalven päivä on houkutellut useamman tulijan Miesten kansalaistalo Mattilaan Tampereen Amuriin. 

Tietämätön saattaisi kummastella paikan yksipuolista sukupuolijakaumaa. Sille on kuitenkin syynsä. 

Miestentalo Mattila keskittyy miesten parissa tehtävään yhteisötyöhön. Se on alansa pioneereja. Miesten kansalaistalo Mattila on Setlementti Tampere ry:n toimintaa.  

Mattilan löytäminen vuonna 2016 muutti Nissisen elämän vähintään tietyllä tavalla. 

– Mattilaan kun tulee, Mattilaan jää. Työkokeilun kautta päädyin vahingossa mukaan, mutta yhteisöllisyys oli sitä, mitä etsin, kaipasin ja sain.

– Käyn täällä 2–3 kertaa viikossa. Tiistaisin osallistun toimintaryhmään, muuten piipahtelen kahvia juomassa tai muuten vaan. Joskus on parempi juoda kahvit täällä kuin kotona yksin.

Suomalaismiesten hyvinvoinnista on puhuttu viime vuosina usein varsin huolestuneeseen sävyyn. 

Miehet ovat selvästi enemmistössä itsemurhaluvuissa ja väkivallanteoissa. Paljon puhutaan siitä, että miehet paiskivat valtavasti töitä, eivät puhu tunteistaan eivätkä hae apua. Isät eivät pidä perhevapaita ja jäävät huoltajuuskiistoissa usein tappiolle. 

Muuttotappioalueilla miehet syrjäytyvät, jäävät ilman koulutusta, työpaikkaa ja kumppania, kun naiset lähtevät työn ja opiskeluiden perässä kaupunkeihin. 

Miten suomalaisilla miehillä siis ihan oikeasti menee? Onko heistä syytä olla huolissaan? 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Suvi Parikka myöntää, että miehet ovat yliedustettuina muutamissa keskeisimmissä terveyttä ja hyvinvointia mittaavissa indekseissä. 

Olennaisin niistä lienee elinajanodote. Suomessa se on miesten kohdalla 79,2 vuotta, naisten kohdalla 84,5. Koko maailman mittakaavassa molemmat lukemat ovat hyviä, mutta sukupuolten välinen ero on Parikan mukaan Suomessa todella selvä. 

– Lähtökohta on se, että naiset elävät keskimäärin viisi vuotta pidempään kuin miehet.

Parikan mukaan nuorten ja työikäisten ikäluokissa enemmistö kuolleista on miehiä, 82-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäluokissa naisia. 

Selvimmin miesten kuolinsyyt eroavat naisista väkivaltaan, itsemurhiin ja tapaturmiin liittyvissä tapauksissa. Ne korostuvat etenkin nuorten miesten kuolemissa. 

– Näihin kuolinsyihin kytkeytyy usein alkoholi. Miehillä alkoholin liikakulutus on paljon naisia yleisempää, Parikka sanoo. 

Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 747 itsemurhaa. Niistä miehet tekivät 524. 

Moni mies kaipaa sitä, että saa olla sitä mitä on. 

Naiset puolestaan raportoivat enemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia ja käyttävät miehiä enemmän terveyspalveluita. Nuorilla naisilla ja tytöillä ahdistus- ja masennusoireet ovat selvästi nuoria miehiä yleisempiä. 

Miesten selvä ykkösasema kuolleisuus- ja elinajanodotetilastoissa osoittaa, että tarvetta terveys- ja mielenterveyspalveluille luultavasti olisi, vaikka miehet eivät niitä yhtä ahkerasti käytäkään. 

– Naiset kenties tunnistavat avuntarpeen herkemmin ja heidän kynnyksensä hakeutua hoitoon on matalampi.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että puolison olemassaololla on merkittävä vaikutus miehen terveyteen.  

– Yksi yksinkertainen syy voi olla sekin, että puolisot saavat patisteltua miehiään lääkäriin tarpeen vaatiessa.

Terveys vaihtelee myös alueittain. Idässä ja pohjoisessa sairastetaan muuta Suomea enemmän. Terveyden alue-erot korostuvat etenkin miehillä.  

Tärkeimmät alue-eroja aiheuttavat kuolemansyyt ovat verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholisyyt sekä tapaturmaiset kuolemansyyt. 

Ohjaajat Eero Nousiainen ja Tomi Rauhala kertovat, että Mattila kiinnostaa laajasti ympäri Suomen. Siitä saakin käydä kertomassa myös Tampereen ulkopuolella (Kuva: Jari Laukkanen)

Muualla meiltä kysellään paljon, että mitä se miestyö on ja miten sitä tehdään, miestentalo Mattilan ohjaaja Tomi Rauhala sanoo. 

Miestentalo Mattilaan ei tulla diagnoosit tai ongelmat edellä. Talossa ei ole asiakkaita vaan aktiiveja. Tärkein on yhteisöllisyyden arvo ja se, että erilaiset miehet kohtaavat toisensa. 

Olli Nissisen lisäksi sen ovat vahvasti kokeneet aktiivit Seppo Ruonakoski ja Sayd Abas Hashimi. Kynnys tulla mukaan on matala ja tunnelmakin siksi välitön. 

– Ei kysytä nimiäkään, etunimi riittää. Sitäkään ei ole pakko sanoa, Nissinen kuvaa. 

Ruonakoski ajautui toimintaan mukaan, kun vapaata aikaa oli sen verran, että jotain tekemistä piti löytää. 

– Tämä täyttää sopivasti päiviä, välillä löytyy jopa hengenheimolaisia ja keskustelukin saattaa onnistua joku päivä, ihan järkeväkin sellainen.

Ruonakoski käy talolla jokusen kerran viikossa. 

Afgnistanista Suomeen tullut Hashimi ei käytä suomen kieltä vielä erityisen hyvin, mutta on kokenut löytäneensä Mattilan miehistä itselleen yhteisön.  

Mikään pakko Mattilassa ei ole keskustella henkeviä, vaan monille ihan vain ihmisten parissa oleminen tai asioiden tekeminen on se ykkösasia. 

Hashimi on paikalla työkokeilussa ”yleismies Jantusena”. Hän on erityisen hyvä ruoanlaittaja ja tuntee luonnollisesti ruokakulttuuria, joka on kantasuomalaisille uutta ja eksoottista. Mattilan toimintaryhmissä hän on mukana uintiryhmässä. Hän huolehtii, että kahvit keitetään ja kostutettavaakin on aina tarjolla. 

– Siivoaa meidän sikojen jäljet, kuuluu suorasanainen kiitos. 

Pääperiaate kuitenkin on, että Mattilassa kaikki tehdään yhdessä. Jopa huoneiston remontti on suurelta osin aktiivien tekemä. 

Psykologina ja psykoterapeuttina Helsingissä työskentelevä Teemu Ollikainen on perehtynyt urallaan miesten mielenterveyteen.  

Ollikainen työskentelee osan työajastaan ison yrityksen sisäisessä työterveyshuollossa. Monet lääkärit ohjaavat hänen asiakkaikseen juuri miehiä, sillä monet miehet kokevat, että toiselle miehelle on helpompi puhua. 

– Psykologeista yli 80 prosenttia on naisia. Onhan tämä todella naisvaltainen ala.

Ollikainen sanoo, että monille miehille aiheuttaa haasteita perinteinen mielenterveyspalveluiden toimintatapa, jossa istutaan hiljaisessa vastaanottohuoneessa pehmeillä sohvilla, katsotaan naispuolista psykologia tai psykoterapeuttia silmiin ja aletaan puhua tunteista. 

Ollikainen korostaa, ettei hänellä ole mitään naiskollegoitaan vastaan, päinvastoin. 

Monille miesasiakkaille alan käytänteet ovat vain liikaa. He eivät ole tottuneet puhumaan tunteistaan. Moni ei edes tunnista niitä, saatikka että osaisivat antaa niille nimet. Syvemmistä ajatuksistaan miehet ovat tottuneet avautumaan lyhyesti saunassa kavereilleen muutaman kaljan jälkeen. Avioerosta saatetaan kertoa ohimennen pallon potkimisen tai hiihtoreissun ohessa. 

– Olen pohtinut, pitäisikö terapiapalveluihin saada enemmän toiminnallisuutta. Usein miehille on helpompaa tehdä jotain ja jutella siinä samalla. Pelkkä viipyilevä keskustelu on monille vaikeaa.

Ollikainen sanoo toisinaan lähtevänsä asiakkaiden kanssa esimerkiksi kävelylle. Puhuminen sekä tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen ovat hänen mielestään edelleen tärkeintä mielenterveyspalveluissa. Tavat tehdä sitä voisivat kuitenkin kaivata päivittämistä. 

– Se haastaa myös meitä psykoterapeutteja. On helppo nojata nojatuoliin ja kysyä asiakkaalta, että miltä sinusta tuntuu. Voisiko sen tehdä jotenkin muuten?

Mattila on kävijöilleen ennen kaikkea yhteisö. Vasemmalta Seppo Ruonakoski, Sayd Abas Hashimi, Olli Nissinen ja Eero Nousiainen. (Kuva: Jari Laukkanen)

Ollikainen huomauttaa, etteivät miehet kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä, jossa kaikki toimivat samalla tavalla. 

Alle 35-vuotiaat miehet käyttävät mielenterveyspalveluita paljon aikaisempien sukupolvien miehiä rohkeammin. 

– Futaajat, jääkiekkoilijat ja niin sanotut kovat jätkät puhuvat nykyään avoimesti tunteistaan ja uupumuksestaan. Sellainen olisi ollut aivan ennenkuulumatonta vielä 1990-luvulla.

Eivätkä sitä vanhemmatkaan miehet suinkaan kaikki huonosti voi. Monet miehet hakevat elämänsä kipukohtiin ammattilaisten apua. Moni purkaa työstressiään esimerkiksi liikuntaan. Sekin on hyvä asia. 

Ollikainen sanoo vastaanotollaan usein huomaavansa, että miehiä kuitenkin kuormittaa nykyaikainen voimakas työelämän murros. Perinteinen perustyö on hävinnyt, työstä on tullut abstraktimpaa ja kognitiivisempaa. Nykytyö vaatii tiimityöskentelyä, vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta. 

– Perinteiselle naisten kulttuurille sellainen sopii jostain syytä paremmin kuin perinteiselle miesten kulttuurille, jossa ajatus on pitkään ollut se, että pidä turpa kiinni ja tee työsi. Se aika on kuitenkin ohi.

Ollikaisen mukaan perinteiseltä miesten kulttuurilta on vaadittu enemmän sopeutumista siihen, millainen maailma nykyään on. 

– Moni haikailee, että maailma on menossa väärään suuntaan, että sitä suuntaa pitäisi jotenkin muuttaa. Se ei tietenkään onnistu, ja se vaatii asian käsittelyä.

Ollikainen haluaa kuitenkin kumota yleisen käsityksen, ettei suomalainen mies puhu tunteistaan. Puhumisen aloittaminen voi vaatia enemmän aikaa ja erilaisia keinoja kuin ehkä naisten kohdalla, mutta kun sanainen arkku on avattu, miehetkin kykenevät käsittelemään vastoinkäymisiään, traumojaan ja tukahdutettuja tunteitaan. 

– Olen monesti nähnyt, kuinka likaisin haalarein ja öljyisin käsin suoraan kaivurin ohjaamosta vastaanotolle tullut mies puhuu tunteistaan ja itkee. Kyllä miehetkin sen osaavat. 

Moni mies kaipaa sitä, että saa olla sitä mitä on, hyvinvointivalmentaja Teemu Syrjälä summaa. 

Syrjälä on kirjoittanut miesten hyvinvoinnista kaksi kirjaa. Hän on myös järjestänyt useamman vuoden ajan miehille suunnattuja miesten viikonloppuja, joissa miehet eri puolilta Suomea kokoontuvat viikonlopuksi puhumaan keskenään tunteista. 

– Ilman alkoholia, Syrjälä tarkentaa. 

Syrjälän järjestämissä viikonlopuissa yhteyttä tunteisiin haetaan toiminnan ja luonnossa olemisen kautta. Miehet liikkuvat, jumppaavat, saunovat, uivat avannossa, karjuvat, hiljentyvät ja sitten puhuvat.  

Pakko ei ole puhua, mutta lähes kaikki puhuvat, Syrjälä sanoo. 15–20 miehen kokoontumisissa miehet avaavat usein toisilleen kipeimpiä ajatuksiaan parisuhteista, avioeroista, peloista, paineista, lapsista, työelämästä. 

– Kokoontumisissa miehet ovat samalla viivalla. He eivät tunne toisiaan etukäteen, kenenkään ei tarvitse esittää mitään. Se auttaa avautumaan, kertomaan asioista juuri niin kuin ne kokee.

Syrjälä korostaa, ettei kyse ole terapiasta. Hän ei ole koulutukseltaan terapeutti. Kyse on eräänlaisesta “leirinuotiolle kokoontumisesta”, siitä, että istutaan yhdessä alas ja puhutaan. Sitä nykyihmiset tekevät Syrjälän mukaan liian harvoin. 

– Tämän päivän ihmiset elävät hirveän yksin omissa asunnoissaan ilman kontaktia toisiin. Siitä seuraa pahoinvointia. Kun miehet näissä viikonlopuissa puhuvat ja usein myös itkevät yhdessä, on se todella eheyttävää ja terapeuttista.

Tomi Rauhala esittelee Mattilan viikko-ohjelmaa. Aktiviteettia löytyy lautapelikerhosta urheiluun. Myös Suomenmaan käynti on merkitty viikon ohjelmaan. (Kuva: Jari Laukkanen)

Syrjälän mukaan nykymiehiä painaa sitkeässä istuvien perinteisten miesmallien sekä nykyodotusten välinen ristiriita. 

Sota-ajasta on lopulta hyvin vähän aikaa. Lähes kaikkien keski-ikäisten miesten isoisä on taistellut rintamalla. Sotaa seurasi jälleenrakennus. Miehiltä vaadittiin loputonta työtä, sitkeyttä, omien tunteiden unohtamista. Turha valittaminen oli synneistä suurin. 

Nykyaika on erilainen. Parisuhteissa miehiltäkin odotetaan tunteiden sanoittamista, hellyyttä ja herkkyyttä. Isiltä osallistumista ja läsnäolemista, tasavertaista vanhemmuuden jakamista.  

Syrjälän mukaan miehiin liittyvissä odotuksissa eletään edelleen suurta murrosta, vaikka merkkejä muutoksesta onkin ollut nähtävillä jo pidempään. 

– Moni miettii sitä, mitä on olla mies nykyaikana. Roolit ovat jollain tavalla hakusessa. Jos ympäristö odottaa jotain toisenlaista toimintaa kuin ennen, ei muutos tapahdu heti, vaikka mies sitä itse haluaisikin.

– Monille miehille esimerkiksi itkeminen saattaa olla todella vaikeaa, koska se on lapsena kielletty. Ei ole helppo rasti muuttaa sitä, kun se on niin syvällä alitajunnassa.

Kaikki eivät myöskään halua muuttua, Syrjälä sanoo. Osa miehistä kokee omimmaksi olemisen tavakseen perinteisen, maskuliinisemman miehen mallin. 

– Onko sille tilaa nykyaikana? Saavatko kaikki olla sitä mitä haluavat?

Moni mies kokee Syrjälän mukaan valtavasti paineita. Työelämä vaatii entistä enemmän asioita, joita ei ole opetettu missään. Kiire on entistä kovempi. Puolisona ja isänä olemiseen liittyy paljon odotuksia. Sen lisäksi pitäisi olla urheilullinen, käsistään taitava, käytännöllinen ja hyvä sängyssä. 

– Meillä on mielikuva miehistä sellaisina Ramboina ja Terminatoreina, jossa mies on aina kykeneväinen ja suorituskeskeinen. Jos yhtäkkiä ei jaksakaan tai kykenekään, tuntuu se helposti siltä, että mies on heikko tai pilalla.

Mattilassa on monta huonetta ja jokaiselle löytyy jotakin. 

Ohjaajat esittelevät tilaa vastapäivään etenevällä kierroksella. Ensimmäinen tila päätilan jälkeen on kokous-, koulutus- ja lautapelihuone.  

– Tässä on käynyt esimerkiksi terveydenhoitaja kertomassa miesten ruokavaliosta, kerran ravitsemusterapeutti ja kapiainen piti kerran varautumiskoulutuksen, Tomi Rauhala kertoo. 

Seuraavassa huoneessa on pelikonsoli ja seuraavassa varasto, josta löytyy vaikkapa pilkkivehkeet ynnä muuta eri toimintaryhmien käyttämää tavaraa. Kaasugrilli odottelee kesän kelejä. 

Kellarissa on biljardihuone, toinen pelikonsolihuone ja vieläpä nikkarinverstas työkaluineen. 

Paljon tapahtuu myös talon ulkopuolella. Uinti-, jalkapallo- tai pilkkiryhmä eivät saisi kovinkaan paljon irti harrastuksistaan vain Mattilassa pysyttelemällä. 

Jokainen viikko on erilainen, vaikka osa toimintaryhmistä kokoontuukin aina samaan aikaan. Uuden kokeilu on tärkeässä roolissa. 

– Me ohjaajat kuuntelemme, mitä miehet haluaisivat tehdä ja sitten katsotaan, voiko toiveen toteuttaa. Yksi sanoi, että teatterissa olisi kiva käydä, ja viime viikolla kävimmekin, Rauhala kertoo. 

Mattilassa erilaiset toimintaryhmät ovat tärkeä osa toimintaa. Monipuoliset aktiviteetit ovat omiaan edistämään Mattilan arvoja. Setlementtityön arvoihin kuuluu dialogin edistäminen eri ihmisryhmien välillä. 

Tomi Rauhala korostaa avoimien ovien ja matalan kynnyksen periaatetta. Toinen ohjaaja Eero Nousiainen sanoo, että paikka tuo erilaisia ihmisiä yhteen. Paikka pyrkii myös sukupuolisensitiivisyyteen. Naisetkin saavat käydä tutustumassa. 

– Emme tee sillä tavalla erottelua, mutta naisille emme järjestä ohjelmaa. Miesoletetutkin eli itsensä mieheksi kokevat saavat tulla, vielä tosin ei ole tullut. Ovi pidetään auki, ettei tule mystiikkaa siitä, että mitä miehet siellä suljettujen ovien takana tekevät.

Kun toimintaa on monenlaista, miehet hyvinkin erilaisista taustoista voivat löytää toisensa. Dialogia ja yhteisymmärrystä syntyy ruoanlaiton, pilkki- tai uintireissun tai lautapelien yhteydessä. 

Eräs tärkeimmistä tavoitteista Mattilassa on tuoda yhteen kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia. 

– Täällä on myös kieliryhmä, joka opettaa suomen kieltä maahanmuuttaneille. Moni on jo valmiiksi jossain opiskelemassa suomea, mutta kouluissa ei aina pääse testaamaan taitojaan tositilanteissa. Täällä pääsee. Monesti kun kantasuomalaiset juttelevat jostain, niin maahanmuuttaneet oppivat olemalla mukana, ensin kuuntelemalla ja sitten kyselemällä, Nousiainen kertoo. 

Jamshid Pourkamali muutti Iranista Suomeen 11 vuotta sitten. Mattila-talo on hänelle tärkeä. (Kuva: Jari Laukkanen)

Eräs Mattilan aktiiveista on Iranista Suomeen 11 vuotta sitten tullut Jamshid Pourkamali. Hän kertoo, että Suomi tuntui heti kodilta, kun hän saapui maahan. Mattilasta on tullut niin ikään kuin koti. 

Pourkamali muutti Suomeen avioliiton perässä. Nyt hän on jo eronnut, mutta lähiyhteisö löytyy. 

– Täällä ollaan todella ystävällisiä. Tulen 10 kilometrin päästä Vuoreksesta, kaikki ovat todella mukavia ja koko 3–4 tuntia menee todella mukavasti. Toivon, että tämä toiminta saa jatkua.

– Olen tosi iloinen, etten ole Iranissa. Siellä on paha tilanne. Suomessa on hyvä elää.
 

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä huhtikuussa 2023.

Lue myös

Putin hylkäsi Zelenskyin ehdotuksen tapaamisesta

Venäjän presidentti Vladimir Putin on hylännyt Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ehdotuksen presidenttien kahdenkeskeisestä...
5.6.2026 19:12

Keskustan ympäristönsuojelijat ja metsätalousväki äänessä kokousperjantaina

Keskustaväki pääsee valitsemaan erilaisten linjojen välillä Tampereen puoluekokouksessaan, kun puolueen ohjelmista ja puoluekokoukselle...
5.6.2026 17:45

Kurvinen syyttää muita puolueita keskittämisestä: "Suomea viedään kohti vahvimpien valtaa"

Suomea viedään tällä hetkellä kohti harvainvaltaa, jossa palvelut ja työpaikat keskitetään ja itäinen...
5.6.2026 16:55

Aihetunnisteet

mattila miehet mielenterveys miesasia Miesten kansalaistalo Mattila miestyö Setlementti Terveys yhteisötyö

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Mannerheim johti venäläisiä kohti voittoa 110 vuotta sitten – kaikki romuttui alle vuotta myöhemmin
Uutiset | 3.6.2026 21:30
Kun taivaalla jylisi kymmenen moottoria – Convair B-36 Peacemaker oli aikansa hurjin ydinpelote
Uutiset | 4.6.2026 21:22
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Lääkäriltä tyly arvio – ”Viimeinen oljenkorsi”
Uutiset | 2.6.2026 22:01
Prinssi Haakon synkkänä median edessä – ”Mette-Marit ei voi hyvin”
Uutiset | 1.6.2026 20:30
Analyytikot: Ukraina pysäytti Venäjän keväthyökkäyksen – jyrkkä ero viime vuoteen
Uutiset | 4.6.2026 22:16
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29
Anna Kontulan poikkeuksellinen puheenvuoro hiljensi eduskunnan: ”Yksi hienoimmista, mitä tässä salissa on pitkään aikaan pidetty”
Uutiset | 27.5.2026 19:39
Maailman vanhin sotaveteraani on kuollut – koki sekä fasismin että kommunismin vuodet
Uutiset | 1.6.2026 14:10
Tiedustelupalveluilta ennennäkemätön varoitus Kiinan vakoilusta
Uutiset | 4.6.2026 22:05
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29
Prinssi Haakon synkkänä median edessä – ”Mette-Marit ei voi hyvin”
Uutiset | 1.6.2026 20:30
Mannerheim johti venäläisiä kohti voittoa 110 vuotta sitten – kaikki romuttui alle vuotta myöhemmin
Uutiset | 3.6.2026 21:30
Fasisteja tukenut kuningas yritti pelastaa viime hetkellä maineensa – Se ei enää auttanut
Uutiset | 1.6.2026 21:01
Anna Kontulan poikkeuksellinen puheenvuoro hiljensi eduskunnan: ”Yksi hienoimmista, mitä tässä salissa on pitkään aikaan pidetty”
Uutiset | 27.5.2026 19:39
Lääkäriltä tyly arvio – ”Viimeinen oljenkorsi”
Uutiset | 2.6.2026 22:01
Maailman vanhin sotaveteraani on kuollut – koki sekä fasismin että kommunismin vuodet
Uutiset | 1.6.2026 14:10
Kun taivaalla jylisi kymmenen moottoria – Convair B-36 Peacemaker oli aikansa hurjin ydinpelote
Uutiset | 4.6.2026 21:22
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Suomen korkein huippu ei ole Halti – Tiedätkö tunturin nimen?
Uutiset | 18.5.2026 21:45
Tiedätkö, mihin Suomen sisällissota lopulta päättyi?
Uutiset | 14.5.2026 21:15
Kela-huijaus leviää – katso esimerkki
Uutiset | 6.5.2026 17:16
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Vuonoissa vaaninut Tirpitz oli Muurmanskin saattueiden kauhu – nähtiin Suomen vesillä 1941
Uutiset | 12.5.2026 21:13
Maailman korkein vuori ei olekaan Everest – Maapallon ominaisuus hämää
Uutiset | 21.5.2026 21:30
Sotasaalis idästä näki tulijyrän taakse: Stalinin vankileirillä syntynyt ”Pekka-Eemeli” oli aikansa huipputekninen peto
Uutiset | 13.5.2026 21:17
Maailmanhistorian kovin ääni ei ollut enää edes ”ääni”
Uutiset | 12.5.2026 21:45
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29
Tällainen ruokavalio on hyväksi muistille – Erityisesti keski-ikäisillä
Uutiset | 13.5.2026 21:31

Uusimmat

Putin hylkäsi Zelenskyin ehdotuksen tapaamisesta
Uutiset | 5.6.2026 19:12
Keskustan ympäristönsuojelijat ja metsätalousväki äänessä kokousperjantaina
Uutiset | 5.6.2026 17:45
Kurvinen syyttää muita puolueita keskittämisestä: ”Suomea viedään kohti vahvimpien valtaa”
Uutiset | 5.6.2026 16:55
Siika-aho: Keskustaan on liittynyt 3 100 uutta jäsentä – ”Meillä ei tarvitse todistaa itseään lippalakeilla”
Uutiset | 5.6.2026 16:30
Kaikkonen tarttui kokoomusta kravatista: ”Suomen kivijalkaa murennetaan nyt sellaisella vauhdilla, että heikompia hirvittää”
Uutiset | 5.6.2026 15:32
Mistä keskusta uskaltaa olla ylpeä? – Puoluekokous leimahti käyntiin aatteen palolla
Uutiset | 5.6.2026 15:28
Ministeriö arvioi, että jatkossa voitaisiin myöntää poikkeuslupia 250–300 karhun kaatoon
Uutiset | 5.6.2026 15:20
Ranska ja EU tukevat Zelenskyin aloitetta Putinin tapaamisesta
Uutiset | 5.6.2026 15:17
Karjalan prikaati osallistuu harjoituksiin Yhdysvalloissa reserviläisvoimin
Uutiset | 5.6.2026 15:15
Sote-valiokunnan oppositio sai jälleen Räsäsen tuen alkoholilaissa – ei alkoholin Wolt-kuljetuksille, etämyyntiin rajoituksia
Uutiset | 5.6.2026 15:08
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Keskustan johtopaikoille on pyrkyä – Tässä ovat ehdokkaiden lupaukset
Uutiset | 5.6.2026 8:00
Mistä keskusta uskaltaa olla ylpeä? – Puoluekokous leimahti käyntiin aatteen palolla
Uutiset | 5.6.2026 15:28
Toimittajalta | Isänmaallisuus sulaa lompakolla – oikeiston verokammo ajaa maanpuolustuksenkin edelle
Uutiset | 3.6.2026 14:38

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Putin hylkäsi Zelenskyin ehdotuksen tapaamisesta
Uutiset | 5.6.2026 19:12
Keskustan ympäristönsuojelijat ja metsätalousväki äänessä kokousperjantaina
Uutiset | 5.6.2026 17:45
Kurvinen syyttää muita puolueita keskittämisestä: ”Suomea viedään kohti vahvimpien valtaa”
Uutiset | 5.6.2026 16:55
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29
Prinssi Haakon synkkänä median edessä – ”Mette-Marit ei voi hyvin”
Uutiset | 1.6.2026 20:30

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Vanhuspalvelut eivät kestä enää yhtään tekosyytä
Mielipide | 5.6.2026 11:59
Lukijalta: Puolustusmenot Norjaan ja Viroon
Mielipide | 5.6.2026 10:55
Lukijalta: Luonto kuuluu myös kaupunkiin
Mielipide | 4.6.2026 14:53
Lukijalta: Ylimitoitetut puolustusmenot rapauttaisivat kansan puolustustahtoa
Mielipide | 4.6.2026 14:51
Lukijalta: Kriisikunnista erityistalousalueita – Vantaa kävisi pilotiksi
Mielipide | 28.5.2026 15:43
Lukijalta: Keskustan vaalivoitto ratkaistaan metropolialueella
Mielipide | 29.5.2026 15:09
Lukijalta: Haloo, kuuleeko kenttä?
Mielipide | 3.6.2026 13:51
Lukijalta: Keskustan on rakennettava alueellista tasa-arvoa ja tulevaisuudenuskoa myös Varsinais-Suomessa
Mielipide | 2.6.2026 12:30

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Siika-aho: Keskustaan on liittynyt 3 100 uutta jäsentä – ”Meillä ei tarvitse todistaa itseään lippalakeilla”
Uutiset | 5.6.2026 16:30
Keskustanuoret ja keskustaopiskelijat: Timo Soinille ei ole tilaa keskustassa
Uutiset | 5.6.2026 12:29
SDP:ssä vaikuttanut porilainen kuntapoliitikko Sonja Myllykoski siirtyy keskustaan
Keskusta | 4.6.2026 15:36
Suomen suurin puoluekokous tehdään ”tämmöisellä orkesterilla”
Uutiset | 31.5.2026 20:00
”Miksen ajatellut tätä jo aiemmin”, keskustaan loikannut Panu Peitsaro sanoo
Uutiset | 31.5.2026 9:02
Keskustan arkistosta jyrähdys: Kansallisarkisto näivettää historiantutkimusta
Uutiset | 28.5.2026 17:31
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste