Brexit-neuvotteluissa pitäisi vähitellen päästä alkua pidemmälle – "Kello käy"
Aikaa neuvotteluille ei ole paljon. Tämä varoitus kuultiin monesta suusta sen jälkeen kun Britannia ilmoitti EU-eroprosessin käynnistämisestä maaliskuun lopulla.
Brexit-neuvottelut ovat kuitenkin lähteneet liikkeelle verkkaisesti.
Eroilmoituksesta on kulunut jo viisi kuukautta, mutta pääneuvottelijat tapaavat maanantaina vasta kolmannen kerran.
Merkittävä syy takkuiseen alkuun olivat Britannian ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka pääministeri Theresa Mayn tappion myötä vain entisestään vaikeuttivat tilannetta.
– Kello käy, ja yleisesti ajatellaan, että se käy enemmän EU:n hyväksi, sanoo ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.
Mayn hallitus on julkistanut neuvottelujen alla tukun linjapapereita, joissa se visioi maan tulevaa suhdetta EU:n kanssa.
Brysselin vakiovastaus on ollut, ettei tulevasta voi neuvotella ennen kuin EU-eron ehdoista on sovittu.
Jokelan mukaan erojärjestelyissä poliittisesti kovin pala Lontoolle on Britannian rahallisten sitoumusten tilittäminen EU:lle.
– Siinä on kysymys euroista ja punnista. Tämä on myös EU:lle hyvin tärkeä kysymys, koska Britannian ero tekee ison loven unionin budjettiin, Jokela muistuttaa.
Tutkijan mukaan eromaksu Brysselille olisi helpompaa perustella brittiäänestäjälle, jos asiasta olisi avoimesti puhuttu jo EU-kansanäänestyksen kampanjan aikana.
Odotukset maanantaina alkavan brexit-neuvottelukierroksen tuloksista eivät ole kovin korkealla.
Useissa arvioissa on toivottu, että Britannian eron ehdoista olisi yhteisymmärrys lokakuun EU-huippukokoukseen mennessä.
On myös ennustettu, ettei järjestelyistä eron jälkeen päästä neuvottelemaan ennen vuodenvaihdetta.
Tämä jättäisi loppuneuvotteluille aikaa vain kuukausia, sillä EU:n kannalta lopullinen neuvottelutulos pitäisi olla valmis alkusyksystä 2018, jotta se ehdittäisiin käsitellä ja hyväksyä. Liike-elämä, esimerkiksi lentoyhtiöt, kaipaisivat selvyyttä jo aiemmin.
Jokelan mukaan onkin kiinnostavaa, että siirtymäaika on noussut kesän aikana vahvemmin keskusteluun. Ero siis tulisi voimaan ajallaan maaliskuun lopussa 2019, mutta sen vaikutukset vasta vähitellen.
– Siinäkin on se haaste, että siirtymäajasta sopimiseksi pitäisi olla aika konkreettinen käsitys siitä, mihin ollaan siirtymässä, Jokela sanoo.
Hänen mukaansa siirtymäajan pituudeksi on arveltu kolmea, jopa viittä vuotta.
Jos näin käy, Britannia pysyisi erilaisin järjestelyin kiinnittyneenä EU:hun pitkälle 2020-luvulle. Siinä voi olla pikaisen EU-eron puolesta kesällä 2016 äänestäneelle britille sulattelemista.