Maakunnan merkitys ei tule aina verenperintönä
Lähestyvät maakuntavaalit kannustavat ajattelemaan tarkemmin omaa suhdettamme maakuntaan.
Mitä tarkoittaa maakuntaidentiteetti? Onko sellaista olemassa kuin suhde omaan maakuntaan? Näkyykö maakunnan merkitys meidän jokaisen arjessa muutenkin kuin pelkästään maakuntalaulujen sanoissa?
Olen itse kotoisin Keski-Suomesta. Syntymäpitäjäni löytyy Jämsänkoskelta, juuret Korpilahdelta ja elämä Jyväskylästä.
Yksi seutu antoi lapsuuden ystäväpiirin ja turvallisen lapsuuden, toinen sukulaiset ja sukupolvien jatkumon, kolmas takoo oppia päähän ja tukee oman polun löytämisessä.
Jokainen näistä seuduista on toiminut vuorollaan kotikontuna ja jättänyt oman, lähtemättömän jälkensä. Tuo jälki on taannut yhteyden omaan maakuntaan ja luonut ylpeyttä omista juurista.
Kaikille maakunnan merkitys ei tule verenperintönä.
Muuttoliikenteen lisääntyessä herääkin kysymys siitä, kuinka ”maakuntamuuttajat” ottavat omakseen uuden kotiseutunsa.
Maakuntauudistus tarjoaa tilaisuuden rakentaa osallistavia, kestävän kehityksen puolesta puhuvia ja osaamiseen panostavia maakuntia. Uutta maakuntahallintoa luotaessa on tärkeää luoda käytäntöjä, jotka kannustavat jokaista maakuntalaista osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Nuorten kohdalla tälle työlle on erityisen suuri tarve.
Ympäristöpolitiikassa maakunnilla on mahdollisuus ottaa halutessaan selkeä rooli kestävän kehityksen puolestapuhujina.
Menestyvää maakuntaa on vaikea kuvitella ilman tasa-arvoista koulutusta ja mahdollisuutta korkeakoulutukseen.
Kun osaamisen rooli vain kasvaa tulevaisuudessa, on ratkaisevaa huippuosaamisen ja alueellisen elinkeinoelämän yhteensaattaminen sekä korkeakoulutuksen ja elinkeinoelämän kansainvälistymisen turvaaminen – maakunnasta riippumatta.
Vaikka maakunnilla ei suoraa päätösvaltaa koulutuspolitiikkaan ole, ei yksikään maakunta voi jäädä osattomaksi oman alueensa osaamisen turvaamiseksi.
Keskusta, jos joku, taitaa koko maakunnan tasaisen kehittämisen.
Se pohjaa näkemykseen siitä, mikä on jokaisen maakunnan vahvuus ja mitkä piirteet kannustavat kehittymään.
Maakunnista ei tule valmiita pelkällä lakipykälien hyväksynnällä vaan ahkerien ja nöyrien kansanpalvelijoiden työn myötä.
Kirjoittaja on keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja