Pohjois-Savon keskusta pui kuntavaalitulosta vuosikokouksessaan – "Ehdokasasettelu ja sanoman kirkkaus ratkaisevat"
Kuntavaalituloksen ruodinta puhutti kovasti keskustan Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa Suonenjoella.
Kokonaisuutena ottaen puolue säilytti asemansa maakunnan suurimpana puolueena, mutta yllättäviä takapakkeja tuli puolueen kannalta vahvoissakin kunnissa.
– Ehdokasasettelu ratkaisee vaalituloksen, piirin puheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen tiivisti. Samalle kannalle asettuivat myös monet kuntiensa vaalitulosta puntaroineet puhujat.
Puheenvuoroissa tuli esille myös se, ettei keskustan sanoma ollut kirkas. Etenkin aivan vaalien alla kiehahtanut sote-soppa sotki sitä.
Torjuntavoitoksi kuvasivat Suonenjoen vaalimenestystä Erkki Paukkunen, joka valittiin vuosikokouksen puheenjohtajaksi ja Mikko Suihkonen.
Keskusta on suurimpana puolueena joutunut kantamaan vastuun siitä, että kaupungin talous on nostettu miinusmerkkisestä plusmerkkiseksi.
Suihkonen valitteli sitä, että nuorista naisista, joihin oli asetettu toiveita, kukaan ei mennyt läpi.
Yhdeksi syyksi siihen, ettei vaalimenestys ollut parempi, löydettiin se, että moni keskustalainen jätti äänestämättä.
– Äänestysaktiivisuus pikkuisen laski, Marko Metso Keiteleeltä totesi. Osaltaan puolueen saamaan paikkamäärään vaikutti hänen mukaansa myös se, että kristillisdemokraatit tulivat kisaan mukaan.
Monessa kunnassa ehdokaslista uusiutui aikalailla, kun vanhoja valtuutettuja jättäytyi pois. Pelkona oli, miten uudistuminen vaikuttaa vaalitulokseen.
– Meillä uudistuminen kääntyi plussan puolelle, Mira Kokkonen summasi yli neljän prosentin kasvua keskustalle näyttänyttä Kiuruveden vaalitulosta. Toki Hanna-Kaisa Heikkisen ehdokkuus toi oman lisänsä vaalipottiin.
Leppävirtalainen Lauri Roponen oli tyytyväinen puolueen vaalitulokseen, kun miinusta ei tullut edellisvaaleihin verrattuna.
Tämä siitäkin huolimatta, että ehdokkaita oli kuusi edelliskertaa vähemmän. Tällä kertaa nuoret ja naiset pelastivat tilanteen.
Lapinlahdella valtuuston koko pienenee neljällä, ja keskustan menetti kaksi paikkaa.
Yksi suurimmista tekijöistä miinuksen takana oli Antti Vallan mukaan kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayhin menestys, sillä hän vei etenkin naisten ääniä.
Ehdokasasettelun onnistuminen tuotti Siilinjärvellä hyvän tuloksen, vaikka Erkka Nykäsen mukaan sukupolvenvaihdoksen vaikutuksia pelättiin ennalta.
Kuopiossa nähtiin valtakunnallinen ilmiö eli vihreiden ryntäys, vaikkakin keskusta saavutti suurimman puolueen aseman.
– Keskustalainen vihreys ei kelpaa cityvihreille, Antti Kivelä tiesi. Vihreiden aatemaailma on hänen mukaansa levinnyt Helsingin lattekuplasta muuallekin.
– Niinsanotusti maito on läikähtänyt, hän maalasi tapahtunutta.
– Keskusta hävisi. Sen voi tunnustaa. Suurin syy lienee, että keskusta ei onnistunut koskettamaan ihmisiä, puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kiteytti vaalituloksen.
– Keskusta ei pystynyt pukemaan riittävän koskettavaksi sanoiksi hallitustaipaleensa saavutuksia. Suurissa kaupungeissa tuli takkiin ja vahvoilla kannatusalueilla äänestäjät nukkuivat.
Kulmunin mukaan jatkossa keskusta voi menestyä vain, jossa sillä on selkeä linja.
Kansanedustaja Seppo Kääriäisen mukaan keskustan on oltava aluepolitiikan osalta rohkea. Hän muistutti, että se ei ole Helsinkiä vastaan, vaan antaa elämisen ehtoja myös pääkaupunkiseudulle.
Kuntavaalien jälkeen katseet ovat tammikuun maakuntavaaleissa, joita varten ehdokasasettelu on käynnistynyt.
Pohjois-Savossa pitäisi saada 104 ehdokasta. Lähtökohtana on, että etusijalla ovat kunnallisvaaleissa ehdolla olleet. Tätä kokouksessa kritisoi Rauno Kettunen.
Toiminnanjohtaja Kimmo Valta muistutti, että kuntavaaliehdokkaiden ensisijaisuus on puolueen taholta tullut ohjeistus. Lopullisen päätöksen ehdokkaista tekee piirihallitus.