Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen – Korkman: "Pakolaiskiintiöiden nostaminen moraalinen kysymys"
Yli 40 kansalaisjärjestöä vaatii suomea korottamaan pakolaiskiintiöitään.
Järjestöt ottavat kantaa asiaan hallituksen kehysriihen alla, sillä kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle.
Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös taloustieteen professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.
Korkmanin mielestä Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia.
– Argumentti kiintiön nostamisen puolesta on ensisijaisesti moraalinen, ei taloudellinen”, Korkman sanoo.
Arkkipiispa Mäkisen mielestä pakolaiskiintiön nostaminen olisi merkki siitä, että halutaan kantaa vastuu heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.
– Silloin emme suojele vain heitä, vaan myös oman yhteiskuntamme eettistä perustaa – sitä, millainen maa Suomi on, Mäkinen sanoo.
Järjestöt vetoavat siihen, että useat ministerit ja puoluejohtajat ovat esittäneet mahdollisuutta nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi.
Lupaukset pakolaiskiintiön nostosta on usein sidottu siihen, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.
– Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors sanoo.
Järjestöt korostavat, että vaikka syksyllä 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita, viime vuonna määrä laski 2000-luvun normaalitasolle.
– Hallitus peräänkuuluttaa hallittua maahanmuuttoa. Pakolaiskiintiö on juuri sitä, Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnanjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.
Markkula-Kivisillan mielestä Suomi voi kiintiöitä nostamalla vaikuttaa siihen, että sodan ja konfliktien pakoon ajamat lapset eivät joudu eroon vanhemmistaan ja saavat kasvaa turvassa perheensä kanssa,
Järjestöt huomauttavat, että Suomi korotti kolme vuotta sitten väliaikaisesti pakolaiskiintiötään 1050 henkilöön, mutta laski sen viime vuonna takaisin 750 henkilöön, samalle tasolle kuin kiintiö on ollut vuodesta 2003 lähtien.
– Samassa ajassa vainoa tai ihmisoikeusloukkauksia pakenemaan joutuneiden määrä on lisääntynyt 17,1 miljoonasta 65,3 miljoonaan. Kansainvälisten, pääosin pakolaisleireillä elävien pakolaisten määrä on niin ikään yli kaksinkertaistunut, 9,7 miljoonasta 21,3 miljoonaan.
– Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2800, järjestöjen kannanotossa todetaan.
Järjestöt korostavat, että pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä: väkivaltaa kokeneita naisia, yksinhuoltajaäitejä, lapsia, vammaisia ja kidutettuja. Viime vuosina noin puolet kiintiöön valituista on ollut lapsia.
Kampanjassa ovat mukana Amnesty International Suomen osasto, Suomen Punainen Risti, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa lapset, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Suomen YK-liitto, Naisasialiitto Unioni, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen somalialaisten liitto, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, SOS-Lapsikylä, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry, Raster, Vapaa liikkuvuus -verkosto, Suomen UN Women ry, Emmaus Finland ry, Kehys ry, Suomen Mielenterveysseura, Kynnys ry, Emmaus Helsinki ry, Vammaiskumppanuus ry, Seta, Solidaarisuus, Emmaus-Westervik, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Setlementtiliitto, Suomen World Vision, Taksvärkki ry, Frikyrklig Samverkan, Changemaker, Kehitysmaayhdistys Pääskyt, Kehitysvammaliitto, Kalliolan nuoret, Reilu kauppa ry, Trasek ry.