Ympäristökomissaarin mukaan Brysselistä ei sanella suomalaisille metsänomistajille, miten metsiä pitäisi käyttää

EU-maat saavat jatkossakin päättää itse, millä tavalla puuta korjataan metsästä, lupaa EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius. Euroopan komissio on julkistanut tänään metsästrategian, joka on laaja kokonaisuus metsiin liittyviä linjauksia, joihin voidaan nojata EU:n ottaessa kantaa metsäkysymyksiin.

Sinkevičius haluaa välttää vaikutelmaa, että Brysselistä pyrittäisiin sanelemaan metsänomistajille, miten metsiä pitäisi käyttää. Tätä komissio ei hänen mukaansa yritä tehdä.

STT oli mukana, kun ympäristökomissaari antoi metsästrategian julkistuksen alla haastattelun pienelle joukolle medioita videopuhelun välityksellä.

–  On jäsenmaiden toimivallassa päättää, mitkä metsänhoitomenetelmät toimivat heille parhaiten. Me jätämme sen heille. Mitä komissio tekee, niin annamme vertailukohdan tutkimuksesta, jossa tarkastellaan erilaisia menetelmiä ja korostetaan niitä, jotka ovat parhaita luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja hiilensidonnan varmistamisessa, Sinkevičius kertoo.

Metsästrategiassa komissio tekee kuitenkin näkyviksi menetelmät, jotka eivät ole metsien kestävyyden tai hiilinielujen kannalta parhaita vaihtoehtoja.

Strategian valmisteluvaiheessa Suomessa roihahti keskustelu avohakkuista, kun julkisuuteen vuotaneessa varhaisessa luonnoksessa avohakkuut mainittiin menetelmänä, jota tulisi välttää.

Lopullisessa metsästrategiassa tällaista mainintaa ei ole, vaan siinä todetaan, että avohakkuiden tulisi olla perusteltuja.

Sinkevičius kuvaa metsästrategiaa yhteiseksi kompassiksi, joka näyttää suunnan mihin kulkea. Perille pääsemiseksi tarvitaan hänen mukaansa kaikkien yhteistyötä, oli kyse sitten metsänhoitajista tai jäsenmaista.

–  On myös myönnettävä, että kaikki ei ole hyvin metsissämme. Monet (metsiin kohdistuvista) haasteista ja paineista ylittävät kansalliset rajat ja sen vuoksi meidän on keskusteltava asiasta EU-tasolla, Sinkevičius perustelee metsästrategian tärkeyttä.

Sinkevičiuksen mukaan komissio ymmärtää hyvin sen, että metsät ovat erilaisia eri puolilla EU:ta ja jo yksittäisen jäsenmaan sisällä voi olla monenlaista metsää.

Hän korostaa kunnioittavansa suomalaisia metsänomistajia ja ylipäätään kulttuurista sidettä, joka suomalaisten ja metsän välillä on.

Vaikka metsästrategian valmistelu on herättänyt tietyissä jäsenmaissa kiivaankin reaktion, Sinkevičius ei kuvailisi vaatimuksia painostaviksi.

–  Olemme saaneet paljon rakentavia ehdotuksia, ja se on osa työtä, hän toteaa.

Suomessa hallituksen riveistä on esitetty painokkaita kantoja, ettei EU-komissio saa puuttua jäsenmaiden toimivallassa oleviin metsäpäätöksiin.

Sinkevičiuksen mukaan metsästrategiassa tehdään hyvin tarkkaan selväksi toimivaltakysymykset ja osoitetaan, että osa metsiin liittyvistä päätöksistä kuuluu pelkästään jäsenmaiden käsiin. Strategiassa on pyritty ottamaan huomioon kaikkien 27 jäsenmaan näkökulmat ja herkkyydet.

–  EU:n metsästrategia ei ole EU:n yhteinen metsäpolitiikka, Sinkevičius tiivistää.

Hän muistuttaa, että siitä huolimatta EU:lla on valtaa metsiin ilmasto-, ympäristö- ja maatalouspolitiikan kautta.

EU-komissio haluaisi kasvattaa metsien määrää ja laatua EU:ssa. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio aikoo luoda jäsenmaiden kanssa yhteiset määritelmät muun muassa sille, mitä luonnontilaisella tai vanhalla metsällä tarkoitetaan.

–  Suomalaiset asiantuntijat ovat pöydässä, kun keskustellaan esimerkiksi luonnontilaisista tai vanhoista metsistä. Kun määrittelemme näitä termejä, niin sanoisin suomalaisten asiantuntijoiden olevan johtavassa roolissa, Sinkevičius sanoo.

Vanhojen metsien määritelmä on tarkoitus saada valmiiksi vielä tämän vuoden aikana.

Suomessa ja Ruotsissa kummastelua herättänyt käsite luonnonläheisestä metsänhoidosta tullaan määrittelemään yhteisesti ensi vuoden loppuun mennessä ja kestävän metsänhoidon kriteerit tulisivat sen jälkeen vuoden 2023 alussa, Sinkevičius arvioi.

–  Nämä kaikki ovat tärkeitä, jotta meillä olisi sama ymmärrys siitä, mitä metsä on ja mitä tarkoittaa kestävästi hoidettu metsä.

Metsästrategia seuraa EU:n biodiversiteettistrategiaa ja painottaa metsien suojelun sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tärkeyttä.

Sinkevičius korostaa metsänomistajien roolia luonnon kestävyyden tukemisessa. Suomessa yksityiset metsänomistajat omistavat Luonnonvarakeskuksen mukaan 60 prosenttia metsämaasta ja 70 prosenttia puuston kasvusta.

Ympäristökomissaari haluaisi muutoksen siihen, että metsänomistaja hyötyisi taloudellisesti metsästään lähinnä kaatamalla puuta. Hänen mukaansa metsänomistajille tulisi olla mahdollista saada tuloja myös siitä, että he tukevat metsien suojelua ja ekosysteemejä.

Sinkevičius mainitsee, että EU:n uuden yhteisen maatalouspolitiikan myötä metsänomistajien on mahdollista saada julkista tukea erilaisiin hankkeisiin, joissa esimerkiksi kehitetään metsien hiilinieluja.

Vaikka metsästrategia itsessään ei ole lainsäädäntöä, metsiin liittyviä lakiesityksiä on tulossa EU-komissiolta. Loppuvuonna komission odotetaan julkistavan esitys luonnon ennallistamistavoitteista.

Lisäksi komissio aikoo antaa vuonna 2023 esityksen metsien tietojenkeruusta, jotta eurooppalaisille päättäjille saataisiin ajantasaista tietoa metsistä. Metsiä kartoitettaisiin esimerkiksi satelliittien avulla.

Tällä hetkellä EU:ssa ei ole kovin hyvin koottua tietoa metsistä. Sinkevičiuksen mukaan tietoa kartuttamalla saataisiin nykyistä parempi kuva siitä, millainen vaikutus metsillä on EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Samalla jäsenmailta edellytettäisiin suunnitelmia metsien tilasta ja niiden hiilinieluista. Toimivaltaa ei kuitenkaan ujutettaisi komissiolle, sillä suunnitelmia ei alistettaisi komission hyväksynnälle.