Ympäristöjärjestöjen raportti: Kolmasosa maailman makean veden kalalajeista on vaarassa hävitä – Suomessa tilanne monia maita parempi
Jopa kolmasosa makean veden kalalajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, ilmenee ympäristöjärjestöjen tuoreesta raportista.
Ympäristöjärjestö WWF:n ja 15 muun kansainvälisen järjestön yhteisen World’s Forgotten Fishes -raportin mukaan maailmassa on yli 18 000 makean veden kalalajia, joista noin kolmasosa on uhanalaisia.
Raportin mukaan kalakantoja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, käsittelemättömän jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen.
Raportin mukaan kalojen elinedellytykset sivuutetaan säännönmukaisesti päätöksenteossa. Suomessa tämä on näkynyt etenkin vaelluskalojen uhanalaistumisena.
Makean veden kalat ovat noin 200 miljoonan ihmisen pääasiallinen eläinproteiinin lähde ja tuovat elannon noin 60 miljoonalle ihmiselle.
– Makeissa vesissä elävien kalojen merkitys maailman kaikkein haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvalle, elinkeinoille ja kulttuureille on ratkaiseva. On myös paljon osoituksia siitä, että makean veden kalojen ja niiden elinympäristöjen säilyminen on olennaista ekosysteemien tasapainon kannalta, WWF Suomen suojeluasiantuntija Perttu Tamminen sanoo tiedotteessa.
Tammisen mielestä kalojen ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen arvo pitää ottaa esimerkiksi vesirakentamista koskevassa päätöksenteossa huomioon paljon nykyistä paremmin.
– Kalojen väheksyminen ja sivuuttaminen näkyy paitsi niiden kantojen heikentymisenä, myös ihmisoikeuskysymyksenä, kun kalalajeista riippuvaisten yhteisöjen elinkeinot ja ruokaturva häviävät, Tamminen sanoo.
WWF:n mukaan Suomessa tilanne on useita maailman maita parempi. Esimerkiksi särkikalakannat kestäisivät nykyistä kovempaakin kalastusta.
Suomessa uhanalaisia ovat lähinnä vaelluskalat. Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty kuluneen puolen vuosisadan aikana, ja vapaana virtaavista jokivesistä riippuvainen ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Syynä on etenkin vesivoimarakentaminen.
– Merkittävimmät vaelluskalavesistöt Tornion-, Simo-, sekä Teno- ja Näätämöjokea lukuun ottamatta on padottu vesivoimatuotantoon niin, ettei vaelluskalojen elinmahdollisuuksista ole huolehdittu, kertoo Tamminen.
WWF on tyytyväinen, että hallitusohjelman mukaisesti myös vesilakia lähdetään nyt muuttamaan siten, että vesitalousluvissa voidaan jatkossa paremmin huomioida kalastolle syntyvät haitat.
– Tämä on hyvin linjassa nykyisen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja vesiluonnon aiempaa paremman arvostuksen kanssa, Tamminen summaa.