Ylhäältä ohjattu tuputtaminen ja valistus ovat tuhoon tuomittuja – suomalaisnuoret erottuvat muiden maiden ikätovereistaan

Nuoret

Suomalaisnuoret erottuvat muista länsieurooppalaisistakin nuorista poikkeuksellisen itsenäisinä päätöksentekijöinä.

Maailman suurin media-alan asiantuntijayritys GroupM toteutti alkuvuodesta 2020 tutkimuksen nuorten suhtautumista itsenäisyyteensä ja päätöksentekokykyynsä kahdeksassatoista eri maassa.

Tutkimukseen osallistui jokaisesta maasta vähintään viisisataa 13–17 -vuotiasta vastaajaa.

Kansalaisuuden tai kulttuurin rajaava vaikutus omaan käyttäytymiseen on nuorten oman kokemuksen mukaan Suomessa pienempi kuin yhdessäkään muussa tutkitussa maassa.

Suomessa noin 30 prosenttia nuorista katsoo vallitsevan tapakulttuurin ohjaavan heidän valintojaan voimakkaasti, kun vastaava luku toista äärilaitaa edustavassa Intiassa on peräti 80 prosenttia.

Uravalinnan suhteen vain joka viides suomalaisnuori kokee voimakkaampaa ulkopuolista painetta, kun esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa vastaava luku on noin kolminkertainen.

GroupM:n johtava tutkija Kari Tervonen arvioi, että suomalaisnuorten itsenäisyys ulottuu myös heidän kuluttajavalintoihinsa, mikä tulisi huomioida nuorille kohdistetussa markkinoinnissa.

– Kaikenlainen ylhäältä alaspäin ohjaava tuputus ja valistus on tuhoon tuomittu tapa viestiä nuorille. Nuoria puhutteleva viestintä perustuu
usein aitoon innostamiseen, jota yritysten pitää pystyä ruokkimaan
uusilla ideoilla, Tervonen sanoo tiedotteessa.

Nuorten kiinnostus lopahtaa, jos yritysten ideat loppuvat, hän toteaa.

– Tutkimus osoittaa, että maailmanlaajuisesti kaksi nuorten
eniten suosimaa brändiä ovat Nike ja Adidas, jotka ovat kyenneet
uudistumaan ja pysymään relevantteina nuorten keskuudessa
vuosikymmenestä toiseen.

Tervosen mukaan Suomessa tehdään melko vähän suoraan nuorille kohdennettua markkinointia.

Ikävaihe on sen verran lyhyt, että vain verrattain harvassa tuoteryhmässä nuoret muodostavat kovin suurta osaa kokonaismyynnistä, hän toteaa.

Tervonen kuitenkin huomauttaa, että nuorten ikäryhmien suosiolla ja tuotteiden muotoilulla nuorten odotuksiin yhteensopiviksi voi saavuttaa suuria epäsuoria hyötyjä.

Trendit lähtevät nimittäin useimmin liikkeelle nuorten keskuudesta ja leviävät kaiken ikäisiin.