Yksikään itärajan tulijoista ei ole vielä saanut myönteistä turvapaikkapäätöstä – tilanne on todennäköisesti muuttumassa

Itäraja

Venäjältä elokuun jälkeen tulleista turvapaikanhakijoista yksikään ei ollut saanut helmikuun loppuun mennessä myönteistä turvapaikkapäätöstä Suomessa.

Tilanne voi kuitenkin muuttua, sillä tulijoiden joukossa on yhteensä yli 500 syyrialaista ja jemeniläistä, joiden hakemuksia ei ole vielä käsitelty. Näiden maiden kansalaiset ovat saaneet viime vuosina lähes varmasti myönteisen suojelupäätöksen Suomessa.

Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan itärajan tulijoille oli tehty yhteensä 180 turvapaikkapäätöstä helmikuun loppuun mennessä.

Päätöksistä 69 oli kielteisiä, ja 111 hakemusta oli rauennut. Hakemus voi raueta muun muassa siksi, että hakija on poistunut Suomesta.

Yhteensä turvapaikanhakijoita on tullut Venäjältä Suomeen elokuun alun jälkeen noin 1 300.

Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen sanoo, että virasto käsittelee ensin nopeutetulla aikataululla sellaiset hakemukset, joihin tulee alkutietojen perusteella suurimmalla todennäköisyydellä kielteinen päätös.

Tällaiseen nopeutettuun puhutteluun on ohjattu kaikista itärajan tulijoista arviolta reilut 200. Kun nämä hakemukset on saatu käsiteltyä alta pois, myönteisten päätösten todennäköisyys alkaa kasvaa, Lehtinen arvelee.

Migrin tiistaina toimittamien lukujen mukaan itärajan yli on tullut kaikkiaan 32:n eri maan kansalaisia. Suurin osa on syyrialaisia, joita on tullut lähes 500. Toiseksi eniten on tullut somalialaisia, 359, ja kolmanneksi eniten jemeniläisiä, 120.

Esimerkiksi syyrialaiset ovat viime vuosina saaneet varsin suurella todennäköisyydellä turvapaikan Suomesta. Migrin tilastojen mukaan Suomessa tehtiin vuosina 2015–2023 noin 2 900 kansainvälisen suojelun päätöstä syyrialaisille. Vain 11 päätöstä oli kielteisiä.

Samoin lähes kaikki Jemenistä tulleet ovat saaneet Suomessa myönteisen suojelupäätöksen kyseisellä ajanjaksolla. Somalialaisten kohdalla hajontaa on sen sijaan ollut enemmän.

Itärajan tulijoista irakilaiset olivat saaneet eniten kielteisiä päätöksiä, yhteensä 19. Intialaiset olivat saaneet yhdeksän kielteistä päätöstä ja somalialaiset kahdeksan.

Syyrialaisille ja jemeniläisille ei ollut Migrin toimittamien lukujen mukaan tehty vielä yhtäkään kielteistä päätöstä.

Virasto ei tosin toimittanut STT:lle tietoja niistä kansalaisuuksista, joille oli tehty alle viisi päätöstä. Migri perusteli tätä sillä, ettei yksittäisiä henkilöitä voisi tunnistaa kansalaisuuden perusteella. Näin ollen syyrialaisia ja jemeniläisiä voi olla myös kielteisten päätösten joukossa, mutta päätöksiä olisi siis alle viisi kappaletta kumpaakin kansalaisuutta kohden.

Kielteisen päätöksen saaneet hakijat pyritään palauttamaan lähtökohtaisesti kotimaahansa. Suomessa palautuksista vastaa poliisi.

– Sen kuitenkin tiedän, että itärajalta tulleiden turvapaikanhakijoiden palautuksia on jo tehty, Lehtinen kertoo.

Hän ei osaa tarkkaan sanoa, kuinka lähtömaat ovat suhtautuneet itärajan tulijoiden käännytyksiin ja palautuksiin. Yleisellä tasolla Lehtinen tietää kertoa, että Somalian kanssa on ollut jonkin verran hankaluuksia.

– Somalia on ollut haastavampi maa ottamaan käännytettyjä kansalaisiaan vastaan, hän muotoilee.

Lehtinen painottaa, että tilastot eivät kerro koko totuutta siitä, kuka lopulta saa myönteisen ja kuka kielteisen päätöksen.

– Kaikki hakemukset käsitellään yksilöllisesti, hän sanoo.

– Jokaisen hakemuksen kohdalla arvioidaan, mikä tilanne on puhuttelun jälkeen, eli tukevatko puhuttelussa saadut tiedot ensikäsitystä hakijan tilanteesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sen selvittämistä, onko hakija kansainvälisen suojelun tarpeessa vai ei. Puhuttelussa voi siis tulla ilmi tietoja, joiden perusteella hakija voisikin olla oikeutettu kansainväliseen suojeluun.

Samoin tilanne voi kääntyä päälaelleen myös niin, että hakija ohjataan vasta myöhemmässä vaiheessa jonon ohi nopeutettuun puhutteluun, jos käy ilmi, etteivät kansainvälisen suojelun perusteet ehkä täytykään.

Lehtinen ei osaa arvioida, milloin itärajan ylittäneille voisi alkaa tulla ensimmäisiä mahdollisesti myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Hänen mukaansa hakemusten käsittelyajoissa on huomattavaa vaihtelua hakijoiden välillä. Tämä pätee niin itärajan tulijoihin kuin kaikkiin turvapaikanhakijoihin ylipäätään.

– Osa hakijoista saa päätöksen jo viikon päästä hakemuksesta, ja osalla käsittely kestää huomattavasti pidempään, Lehtinen kertoo.

– Käsittelyn pituuteen vaikuttaa merkittävästi muun muassa se, vaatiiko asian selvittely useamman turvapaikkapuhuttelun ja tarvitaanko tiettyä, juuri kyseisen hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavaa maatietoa.

Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli Suomessa viime vuonna noin kahdeksan kuukautta.

Valtaosa itärajan turvapaikanhakijoiden 111 raukeamispäätöksestä on tehty syyrialaisille, 75 kappaletta. Seuraavaksi eniten raukeamispäätöksiä on tehty marokkolaisille, 13, ja irakilaisille, kuusi.

Kaikista raukeamispäätöksistä yhdeksän on rauennut siksi, että hakija on itse peruuttanut turvapaikkahakemuksensa.

– Tällöin hakija yleensä myös ilmoittaa, että hän haluaa palata kotimaahansa, Lehtinen selventää.

Loput 102 rauennutta hakemusta taas ovat rauenneet, koska hakija on todennäköisesti poistunut Suomesta.

– Käytännössä hän on kadonnut vastaanottokeskuksesta. Osasta näistä tapauksista on tullut myöhemmin tieto, että henkilö on toisessa EU-jäsenvaltiossa ja hakenut sieltä turvapaikkaa, Lehtinen kertoo.

– Loput raukeamispäätökset on sitten tehty sillä perusteella, että henkilö on kadonnut eikä hänen olinpaikastaan ole tullut kahteen kuukauteen tietoa.

Lain mukaan turvapaikkahakemus voi raueta Migrin päätöksellä kahden kuukauden jälkeen, jos henkilön olinpaikka ei ole sinä aikana selvinnyt. Myös raukeamisesta tehdään aina virallinen päätös turvapaikkahakemukseen.

Yhteensä itärajan tulijoita oli kadonnut helmikuun loppuun mennessä 214. Kadonneista suurin osa, 123, oli syyrialaisia.

Joukosta pomppaavat esiin intialaiset ja marokkolaiset, joita on kadonnut syyrialaisten jälkeen eniten: 36 ja 20 henkilöä.

Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki itärajan yli tulleet intialaiset ja marokkolaiset ovat kadonneet. Intialaisia tuli yhteensä rajan yli 46 ja marokkolaisia 27.

Lehtinen ei osaa sen tarkemmin sanoa, miksi näin suuri osuus juuri näiden maiden kansalaisista on kadonnut. Hän kuitenkin arvelee, että Suomi ei ole alun perinkään ollut heidän kohdemaansa.

Tämä tosin pätee hänen arvionsa mukaan kaikkiin kadonneisiin, jotka ovat suurella todennäköisyydellä poistuneet tai poistumassa Suomesta.

Tästä syystä myös itärajan tulijoille tehtävät hakemusten raukeamispäätökset tulevat vielä todennäköisesti lisääntymään.

Lehtisen mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailema rajamenettelylaki saattaisi jonkin verran estää katoamisia.

Rajamenettelyssä perusteetta turvapaikkaa hakevien pääsy ulkorajalta Suomeen voitaisiin estää hakemuksen tutkinnan ajaksi. Tämä eroaa normaalista turvapaikkamenettelystä, jossa hakija päästetään tutkinnan ajaksi rajalta eteenpäin.

– Kyllä se varmaan jossain määrin olisi estänyt näitä katoamisia, mutta ei kokonaan, Lehtinen tuumii.

– Siinähän sellaiset tapaukset, joissa kansainvälisen suojelun perusteita ei ole, jäisivät rajamenettelyyn. Varmaan osin se estäisi katoamisia, mutta kun katsoo itärajan tulijoiden määrää ja kansalaisuusjakaumaa, aika pieneen osaan menettely olisi vaikuttanut.

Migri on arvioinut aikaisemmin, että itärajan tulijoista noin sata olisi ohjautunut rajamenettelyyn, jos se olisi ollut viime elokuusta lähtien käytössä.