YK:n pääsihteeri: Ihmiskunta on eksistentiaalisen kriisin edessä
YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan ihmiskunta on eksistentiaalisen kriisin edessä elämää ylläpitävän luonnon tuhoamisen vuoksi.
Kolumbiassa järjestettävän YK:n luontokokouksen (COP16) osallistujille tiistaina puhunut Guterres varoitti jatkuvan luonnon tuhoamisen aiheuttavan vain nälkää, siirtolaisuutta ja aseellisia konflikteja.
Guterresin mukaan ihmiskunnan on siirryttävä luonnon rikkauksien ryöväämisestä niiden varjelemiseen.
– Luonto on elämää. Silti käymme sotaa sitä vastaan, Guterres sanoi.
Guterres linjasi, ettei mikään maa ole immuuni ilmastonmuutokselle, luontokadolle tai saastuttamiselle.
YK:n vuoden 2022 luontokokouksessa asetettujen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi on aikaa vain noin viisi vuotta. Kanadan COP15 kokouksessa päätettiin 23 tavoitteesta, jotta luonnon tuhoaminen saataisiin pysäytettyä ja luontoa saataisiin suojeltua.
Tavoitteisiin lukeutuu muun muassa se, että noin 30 prosenttia maailmaan maa- ja vesialueista olisi suojeltuja vuoteen 2030 mennessä.
Luonnonsuojelujärjestöjen maanantaina julkaiseman raportin mukaan vain 17,6 prosenttia maa-alueista ja sisävesistä oli suojeltuja. Meri- ja rannikkoalueilla vastaava lukema oli 8,4 prosenttia.
– Menetämme päivittäin lisää eliölajeja. Joka minuutti heitämme jäteautolastillisen muovia meriimme, jokiimme ja järviimme. Siitä ei voi erehtyä, tältä eksistentiaalinen kriisi näyttää, Guterres sanoi.
Yksi kokouksen tarkoituksista oli tarkastella maiden kansallisia luontokadon ehkäisysuunnitelmia. Tiistaihin mennessä vain 36 maata oli julkistanut suunnitelmansa, vaikka suunnitelmien tekemiseen sitouduttiin jo Kanadassa hyväksytyssä luonnon monimuotoisuuskehyksessä.
Guterres kertoi jo COP16-kokouksen aattona, että hän toivoo mailta merkittäviä panostuksia rahastolle, jonka tavoitteena on tukea Kanadassa hyväksytyn monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden toimeenpanoa.
Tähän mennessä rahastolle on sitouduttu antamaan yhteensä noin 400 miljoonan dollarin edestä rahoitusta.
Kokouksen aikana sitoumuksensa ovat antaneet muun muassa Itävalta, Tanska, Ranska, Saksa, Uusi-Seelanti, Norja, Britannia ja Kanadan Quebecin provinssi, jotka ovat luvanneet rahoitusta yhteensä 163 miljoonaa dollaria.
Kokousta isännöivän Kolumbian ympäristöministeri Susana Muhamad kertoi uutistoimisto AFP:lle rahaston tarvitsevan kuitenkin edelleen lisää rahoitusta.
Kanadassa hyväksytyssä monimuotoisuuskehyksessä rahoitusta on tarkoitus saada vuosittain käyttöön noin 20 miljardin dollarin edestä jo ensi vuonna. Rahasto on yksi osa tätä kehyksen kokonaisrahoitusta.
Luontokokoukseen osallistuu yhteensä 23 000 edustajaa ja 1 200 toimittajaa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin luonnon monimuotoisuutta käsittelevä YK:n kokous.
Kokous päättyy perjantaina.