Yhteinen katsomusaine vai perinteiset uskontotunnit? Keskustavaikuttajat eri linjoilla
Keskustan opettajataustainen kansanedustaja Jouni Ovaska katsoo, että koulujen nykyinen uskonnonopetus on tullut tiensä päähän.
Hän kannattaa siirtymistä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta kaikille yhteiseen katsomusaineeseen.
Tätä ehdotti torstaina opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) työryhmä. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on jo aiemmin kertonut kannattavansa peruskouluihin kaikille yhteistä katsomusainetta, jossa käsiteltäisiin eri uskontoja.
Myös keskustan Ovaskan mukaan muutos on välttämätön. Hän katsoo, että uskonnollinen yleissivistys mahdollistettaisiin siten kaikille.
Ovaska sanoo, ettei uskonnon vaihtoehtona olevassa nykyisessä elämänkatsomustiedon opetuksessa käydä läpi eri uskontoja. Tätä kautta myös ymmärrys historiasta jää ohueksi, hän arvioi.
– Jatkossa peruskoulua ei olisi mahdollista suorittaa ilman minkäänlaista uskonnonopetusta, toisin kuin nykyään. Uskonnonopetus olisi tarpeellista jokaiselle – riippumatta siitä, mihin uskoo tai uskooko mihinkään.
Ovaskan mukaan OKM:n työryhmän asiantuntijoita tulisi kuunnella myös siinä, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvanut, ja yhteinen katsomusaine palvelisi yhä monimuotoisemman oppilasjoukon tarpeita.
Työryhmä perustelee muutoksen tarvetta myös kustannusten hillitsemisellä.
– Nykyinen malli on myös hallinnollisesti kuormittava eikä yhdenvertainen, Ovaska sanoo.
– Yhteisellä katsomusaineella turvattaisiin kaikille uskontolukutaito sekä opetusjärjestely, joka sujuvoittaa kouluarkea ja lisää yhdenvertaisuutta oppilaiden välillä.
Yhteisellä katsomusaineella turvattaisiin kaikille uskontolukutaito.
Jouni Ovaska
Ovaskan näkemys poikkeaa keskustan kannasta.
Keskustan mukaan oman uskonnon opetusta ei pidä lopettaa peruskoulussa, kertoo varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi.
– Uskonnolla on tärkeä paikka oppiaineena. Se auttaa hahmottamaan juuremme. Uskonnonopetus on ollut tunnustuksetonta jo pitkään, opettajataustainen kansanedustaja Kemppi toteaa.
Hän katsoo, että oman uskonnon tuntemus on välttämätöntä ihmisenä kasvamisessa.
– Keskusta on tietenkin utelias uskonnonopetuksen kehittämiselle esimerkiksi niin, että yläluokilla osa opetuksesta olisi kaikille yhtenäisenä katsomusaineiden opetuksena.
Kempin mukaan uskonnonopetusta tulee kehittää vastaamaan entistä paremmin moniarvoisen yhteiskunnan tarpeita.
– Luopuminen uskonnonopetuksesta ei kuitenkaan ole ratkaisu. Sen sijaan tulee rakentaa malli, joka kunnioittaa erilaisia katsomuksia ja tukee nuorten kykyä toimia avoimessa, monimuotoisessa yhteiskunnassa.
Katsomusaineita opettanut ja tutkinut professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta oli mukana OKM:n työryhmässä. Hän kertoi STT:lle olevansa uskonnon ja elämänkatsomustiedon täydellisen yhdistämisen kannalla.
Kallioniemen mukaan vanha malli ei kuvasta todellisuutta. Ihmiset kuuluvat aiempaa vähemmän kirkkoon, väestö on moninaistunut ja ihmisten käsitys omasta uskostaan muuttunut liukuvammaksi.
Kallioniemen mielestä on erikoista, että kun koululuokassa keskustellaan arvoista ja hyvästä elämästä, tämä ei tapahdu yhdessä, vaan lapset jaetaan ryhmiin.
– Tämä ei ole nykypäivää eikä anna valmiuksia moninaiseen ja monikatsomukselliseen yhteiskuntaan ja dialogiin ihmisten välillä, Kallioniemi sanoi.
Työryhmä etsi ratkaisuja siihen, miten syntyvyyden laskuun voitaisiin vastata perusopetuksen järjestämisessä. Peruskouluikäisten määrä romahtaa jopa yli 90 000 oppilaalla vuoteen 2040 mennessä.
Juttua muokattu 12.3. kello 16.57. Alun perin jutussa luki, että muutos koskisi peruskoulua ja lukiota, mutta kyse on peruskoulusta.