Kouluihin kaavaillaan uskonnot korvaavaa katsomusainetta – Tutkija: Kokeiluja on jo tehty, lainsäädäntö laahaa perässä
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) on kertonut opetus- ja kulttuuriministeriön selvittävän mahdollisuutta korvata uskonnonopetus ja elämänkatsomustieto kaikille yhteisellä katsomusaineella.
Torstaina julkaistiin perusopetuksen järjestämistä väestökehityksen haasteissa tarkastelleen työryhmän raportti. Siinä yhteistä katsomusainetta ehdotettiin muun muassa kustannusten hillitsemiseksi ja yhdenvertaisen opetuksen turvaamiseksi.
Viime viikolla myös joukko vasemmistoliiton kansanedustajia jätti asiasta lakialoitteen. Muutoksia olisi tehtävä ainakin perusopetuslakiin ja lukiolakiin.
Yhteistä katsomusainetta on pohdittu vuosia. Opetushallitus julkaisi viime vuonna aiemmasta ministeriön selvitystyöstä lähteneen aineiden uudistamista koskevan raportin, jossa esitettiin muun muassa yhteisten mallien kehittämistä ja osittain yhteisiä opetuskokeiluja.
Katsomusaineita opettanut ja tutkinut professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta oli mukana työryhmässä. Kallioniemi kertoo STT:lle olevansa oppiaineiden täydellisen yhdistämisen kannalla.
Kallioniemen mukaan vanha malli ei kuvasta todellisuutta. Ihmiset kuuluvat aiempaa vähemmän kirkkoon, väestö on moninaistunut ja ihmisten käsitys omasta uskostaan muuttunut liukuvammaksi.
Kallioniemen mielestä on erikoista, että kun koululuokassa keskustellaan arvoista ja hyvästä elämästä, tämä ei tapahdu yhdessä, vaan lapset jaetaan ryhmiin.
– Tämä ei ole nykypäivää eikä anna valmiuksia moninaiseen ja monikatsomukselliseen yhteiskuntaan ja dialogiin ihmisten välillä, Kallioniemi sanoo.
Yhteisen katsomusaineen järjestäminen vaatisi laajaa valmistelua. Selvitettävä olisi myös se, kenellä on pätevyys opettaa uutta ainetta ja miten tutkinto-opetus sekä nykyisten opettajien täydennyskoulutus järjestettäisiin.
Pääkaupunkiseudulla hyödyt palvelisivat yhä monimuotoisemman oppilasjoukon tarpeita. Pienemmilläkin paikkakunnilla syntyisi säästöjä, kun opetuksen ja oppimateriaalien järjestäminen helpottuisi.
Kysymys on myös yhdenvertaisuudesta. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää vähintään oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta, joka usein on evankelisluterilaista. Enemmistön opetukseen voivat osallistua kaikki, mutta enemmistöön kuuluva ei voi valita toisin.
Osa lapsista ja nuorista ei sen sijaan saa lainkaan katsomusaineiden opetusta, jos vaaditut ryhmäkoot eivät täyty. Opetuksen järjestäminen perustuu uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumiseen, vaikka virallinen jäsenyys ei ole yleistä kaikkien uskontojen harjoittamisessa.
Myös yhdyskuntiin kuulumattomia oppilaita tai opiskelijoita tulee olla vähintään kolme, jotta elämänkatsomustiedon opetus järjestetään.
Uskonnot ja katsomukset ovat keskeinen osa yhteiskuntaa, mutta oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen määrittely olisi haasteellista. Yhdistävästä opetuksesta on ajateltu ennen kaikkea yleissivistävää.
– Sellaista, mikä antaa valmiudet rakentaa eettisesti korkeatasoista elämää, joka ottaa kestävyyden ja tulevaisuuden huomioon, Kallioniemi sanoo.
Taustatieteiksi oppiaineeseen on pohdittu muun muassa aatehistoriaa, filosofiaa, tulevaisuudentutkimusta ja uskontotieteitä. Kokemusta on jo saatu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kaikille yhteisestä katsomuskasvatuksesta, joka syrjäytti uskontokasvatuksen viimeistään 2010-luvulla.
Uskonnonopetus peruskouluissa ja lukioissa ei ole opetussuunnitelmissa tälläkään hetkellä tunnustuksellista, eikä sen tavoite ole johdattaa lapsia ja nuoria uskoon. Yhteistä oppiainetta ovat kuitenkin vastustaneet sekä vähemmistöuskontojen edustajat että uskonnottomat.
Kallioniemen mukaan olisi hyvä pohtia myös sitä, missä määrin katsomuksellisilla yhteisöillä on asiaan osallisuutta.
– Eihän liikunnanopetuksessakaan kuunnella liikuntaseuroja siitä, mitä lajeja opetetaan.
Perusopetus- ja lukiolakien mukaan uskonto ja elämänkatsomustieto ovat toisistaan erillisiä oppiaineita. Opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta muistuttaa, että kaikille yhteiseen katsomusaineeseen ei ole laadittu opetussuunnitelman perusteita.
Oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen oman katsomusaineensa oppimäärän mukaisesti. Opettajalla pitää olla kelpoisuus kaikkiin opettamiinsa aineisiin. Opetushallitus on ohjeistanut, että uskonnon eri oppimäärien ja elämänkatsomustiedon opetusta voi yhdistää vain hyvin rajatuilta osin.
Helsingissä kuitenkin suunnitellaan yhteisen katsomusaineen opettamisen mahdollistamista kaupungin peruskouluissa jo ensi vuoden elokuussa. Oppiaineiden osittaista yhdistämistä on kokeiltu myös muualla Suomessa.
Opetusalan järjestöjen ja kyselyiden mukaan valtaosa opettajista kannattaa yhteistä oppiainetta. Professori Kallioniemen mukaan kentällä integrointikokeilut ovat olleet suosittuja, mutta niistä ei pidetä ääntä, sillä pelkona on kantelu laillisuusvalvontaviranomaisille.
– Jos meillä kenttä elää tällä tavalla, niin mitä järkeä on, että lainsäädäntö laahaa perässä?