Yhdysvallat on asettanut joukkojaan valmiuteen Ukrainan tilanteen kiristymisen vuoksi – Saksan Scholz: Venäjän tulisi tehdä näkyviä aloitteita tilanteen liennyttämiseksi
Venäjän tulee tehdä näkyviä aloitteita Ukrainan tilanteen liennyttämiseksi, sanoo Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Hänen mukaansa Ukrainaan hyökkäämisestä voisi koitua Venäjälle kovat seuraukset.
Scholz keskusteli maanantai-iltana videopuhelussa Ukrainasta Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin, sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin sekä Britannian pääministerin Boris Johnsonin, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, Italian pääministerin Mario Draghin, Puolan presidentin Andrzej Dudan ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa.
Yhdysvaltain Biden sanoi puhelun jälkeen, että hänellä ja eurooppalaisilla liittolaisilla on täysi yksimielisyys siitä, miten Venäjän sotilaallista uhkaa Ukrainan rajan läheisyydessä tulisi käsitellä. Bidenin arvioi toimittajille, että kokous eurooppalaisten johtajien kanssa oli ollut erittäin hyvä.
– Keskustelimme yhteisistä ponnistuksistamme Venäjän uuden hyökkäyksen estämiseksi, kuten Venäjään kohdistuvien ankarien talouspakotteiden asettamisen valmisteluista ja turvallisuuden vahvistamisesta itäisillä reuna-alueilla, Biden kertoi Yhdysvaltain presidentin Twitter-tilillä julkaistussa tviitissä.
Myös Euroopan komission von der Leyen kommentoi puhelua Twitterissä. Von der Leyenin mukaan liittolaisten kesken pyritään valmistautumaan kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin, jos tilanteeseen ei saada ratkaisua diplomatian keinoin. Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen vastattaisiin tviitin mukaan pakottein.
Euroopan komission johtajan tililtä julkaistun tviitin yhteydessä jaetussa tiedotteessa kerrotaan von der Leyenin vahvistaneen kokouksessa EU:n vankkaa tukea Ukrainalle. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EEAS) kerrotaan muun muassa valmistelevan useita täsmäpakotteita sen varalle, että Venäjä hyökkäisi jälleen Ukrainaan.
Euroopan komission kerrottiin maanantaina myös esittävän uutta 1,2 miljardin euron suuruista talouden tukipakettia Ukrainalle. Tuoreen tiedotteen mukaan maalle olisi kaavailtu myös 120 miljoonan euron edestä muita lisätukia.
Von der Leyen kertoi maanantaina, että 1,2 miljardin tukipaketilla on tarkoitus vastata taloudellisiin tarpeisiin, joita konflikti on synnyttänyt Ukrainassa. Lainoista ja avustuksista koostuva tukipaketti vaatii vielä hyväksynnän EU:n jäsenmailta ja parlamentilta.
Von der Leyenin mukaan EU ja eurooppalaiset toimielimet ovat vuodesta 2014 lähtien tukeneet Ukrainan taloutta yli 17 miljardilla eurolla lainojen ja avustusten muodossa.
Yhdysvallat asetti maanantaina joukkojaan valmiuteen Ukrainan ja Venäjän välisen tilanteen kiristymisen vuoksi.
Puolustusministeriön edustaja John Kirby kertoi, että Yhdysvaltain asevoimien sotilaita on valmiudessa jopa 8 500. Kyseisiä joukkoja ei kuitenkaan olla vielä lähettämässä kentälle. Valtaosa Kirbyn mainitsemista joukoista tukisi Naton nopean toiminnan joukkoja (NRF), jos Nato-joukot aktivoitaisiin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on vakuuttanut, ettei hänellä ole aikeita hyökätä Ukrainaan, mutta Venäjä on koonnut Ukrainan rajan läheisyyteen noin satatuhatta sotilasta.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan aiemmin vuonna 2014, jolloin suurvalta miehitti Krimin alueen ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa. Venäjä tukee separatistitaistelijoita Ukrainan itäosassa.
Kirby painotti Yhdysvaltain päätöksen joukkojen valmiuteen laittamisesta olevan vakuutus Yhdysvaltain Nato-liittolaisille.
– Se lähettää erittäin selkeän signaalin herra Putinille, että otamme vastuumme Natoa kohtaan vakavasti, Kirby jatkoi.
Nato on kertonut harkitsevansa hävittäjien ja laivojen lähettämistä vahvistamaan itäisiä reuna-alueitaan. Venäjä on vaatinut viime viikkoina länneltä sitovia lupauksia siitä, ettei Nato saa enää laajeta itään.
EU puolestaan on kehottanut liittolaisiaan välttämään hermoromahdusta Venäjän mahdollisen hyökkäyksen edessä.
Venäjän ja Ukrainan edustajien on määrä tavata Pariisissa keskiviikkona ja keskustella Ranskan ja Saksan edustajien kanssa, kertoi nimettömänä pysytellyt Ranskan presidentin avustaja maanantaina.
Pariisiin ovat siten kokoontumassa niin sanottuun Normandia-ryhmään kuuluvat maat. Neuvottelujen pyrkimyksenä on lieventää Ukrainan kriisin luomia jännitteitä.
Tapaaminen on osa pyrkimyksistä välttää sota. Ranska näkee siinä ”polun liennyttämiseen”, johon sisältyisi toimia Ukrainalta ja Venäjältä, avustaja sanoi.