Yhden ihmisen talouksia oli vuonna 2016 yli miljoona – Ministeri Saarikko: Elinoloissa suuria eroja

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) haluaa, että päätöksenteossa otettaisiin nykyistä paremmin huomioon myös yksinasuvat.

Yksinasuminen on lisääntynyt viimeisten 15 vuoden aikana. Yhden ihmisen talouksia oli vuonna 2016 yli miljoona. Yli puolet yksinasuvista on yli 55-vuotiaita.

Saarikko toteaa nettikolumnissaan, että yhteiskuntapolitiikka on pitkälti nojautunut ydinperheajatteluun sekä kahden aikuisen taloudessa eläviin kotitalouksiin.

Yksinelävien elinoloista ei ole olemassa yhtä runsaasti ajankohtaista tietoa. Saarikon mukaan tätä ”aukkoa” täytetään tiistaina julkaistulla valtioneuvoston tilaamalla raportilla Yksin osana elinkaarta.

–Vaikka Suomi syystä nyt kohisee lapsiperhearjesta ja syntyvyysluvuista, ilahdun että voimme perehtyä syvemmin myös yksineläjien teemaan.

Raportin mukaan yksinasumisen yleistyminen on yleiseurooppalainen ilmiö. Suomessa yksinelävien määrä on samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.

Yksinasumisen yleistymistä selittää osaksi eliniän pidentyminen ja perheenperustamisen lykkääntyminen sekä avioerojen lisääntyminen. Yksin eläminen on lisääntynyt etenkin nuorten ja keski-ikäisten joukossa.

Vaikka yhä useampi suomalainen asuu jossain vaiheessa elämäänsä yksin, vain harva elää näin yli 20 vuotta, ilmenee raportista. Yksinasumisen kaudet ovat selvästi lyhyempiä.

Saarikon mukaan raportti vahvistaa, että yksinasuvien elinoloissa on isoja eroja. Monet yksinasuvat kokevat toimeentulonsa vähintään tyydyttäväksi – terveytensä, elämänlaatunsa sekä hyvinvointinsa hyväksi, eivätkä he koe itseään yksinäisiksi.

Kaikkien yksinasuvien asema ei kuitenkaan ole näin hyvä. Raportti nostaa esille pienituloiset ja työttömyydestä kärsivät yksinasujat. Näissä elämäntilanteissa yksinasuminen lisää esimerkiksi terveysongelmien riskiä.

Yksinasumisen ongelmat kohdistuvat enemmän keski- ja eläkeikäisiin miehiin kuin naisiin. Yksinasuvista noin 30 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella ja toimeentulotuen saajista suuri osa on yksinasuvia.

Yksineläjien määrä on korkein Helsingissä. Jos suhteutetaan heidän osuutensa kunnan asukasmäärään, heitä löytyy eniten Ahvenanmaan Sottungasta (37%), Kuhmoisista (29%) sekä Turusta (29%). Helsingissä heidän suhteellinen osuutensa 25%. Yksin eläminen on laaja-alainen yhteiskunnallinen ilmiö.

Yksinasumisen ongelmiin kuuluvat korkeat asumiskulut. Yksinasuvista vajaa puolet asuu vuokralla. Yksinasuvista naisista suurempi osuus asuu kaupungeissa, kuin miesten kohdalla painottuu maaseutu.

Vaikka iso osa yksinasuvista pärjää elämässään hyvin, on joukossa myös paljon huono-osaisia ihmisiä. Yksinasumisen ongelmat liittyvät terveyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen sekä toimeentulon ongelmiin.

Saarikon mukaan raportin yksi johtopäätös onkin, ettei ole löydettävissä yhtä ratkaisua, joilla yksinasuvien tilannetta voitaisiin kohentaa.

– Olennaista on se, missä vaiheessa esimerkiksi syrjäytyminen tai yksinäisyys tunnistetaan ja että kaikissa erityistilanteissa huomioidaan myös asumisratkaisujen tärkeys ihmisten hyvinvoinnille, Saarikko kirjoittaa kolumnissaan.