Yhä harvempi saa kansaneläkettä – "On toki mahdollista, että tarve voi kasvaa"
Entistä harvempi suomalainen saa kansaneläkettä. Työelämässä ollaan aiempaa pidempään, minkä seurauksena työeläkkeet ovat nousseet keskimäärin suuremmiksi ja Kelan eläkkeiden tarve on vähentynyt, kertoo Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.
– On toki mahdollista, että kansaneläkkeen tarve voi tulevaisuudessa kasvaakin, jos työsuhteet muuttuvat entistä tilapäisemmiksi ja työurat silppumaisemmiksi tai esimerkiksi maahanmuuttajien ja nuorten työelämään kiinnittyminen vaikeutuu.
Kansaneläke on Kelan maksamaa perusturvaa, joka täydentää työeläkettä, jos se on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Vuoden 2023 lopulla 34 prosenttia suomalaisista eläkkeensaajista sai kansaneläkettä.
Tänä vuonna kansaneläkettä voi saada, jos eläkkeiden yhteismäärä jää yksin asuessa alle 1 617,13 euroon ja parisuhteessa asuessa alle 1 449,13 euroon kuukaudessa.
Kansaneläkkeen enimmäismäärä on vuonna 2025 yksin asuvalle noin 783 euroa ja parisuhteessa elävälle noin 700 euroa kuukaudessa.
Vuoden 2023 lopulla kansaneläkettä saatiin keskimäärin 335 euroa kuukaudessa ja noin joka viides saajista oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Selvästi suurin osa kansaneläkkeen saajista on vanhuuseläkkeellä.
Koskenvuon mukaan suurin osa kansaneläkkeen saajista on naisia. Iäkkäiden naisten työurat ovat jääneet miehiin verrattuna keskimäärin lyhyemmiksi ja katkonaisemmiksi.
Moni on ollut hyvin matalasti palkatussa työssä, ja osalla on ollut esimerkiksi pitkiä lastenhoito- tai perhevapaajaksoja.
Koskenvuon mukaan moni kansaneläkettä saava eläkeläinen saa lisäksi muita Kelan tukia, yleisimmin eläkkeensaajan asumistukea, hoitotukea tai takuueläkettä. Osa kansaneläkettä saavista saa myös perustoimeentulotukea.
Vuonna 2023 selvästi suurin osa Kelan työkyvyttömyyseläkkeen saajista sai eläkettä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Yhdeksän prosenttia sai työkyvyttömyyseläkettä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja kahdeksan prosenttia hermoston sairauksien perusteella, kertoo Koskenvuo.
– Tässä näkyy hyvin kansanterveyden kehityskaari: mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat korostuneet työkyvyttömyyseläkkeiden syissä viime vuosina entisestään suhteessa muihin sairauksiin.
Vuonna 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä, vähintään 38 vuoden työuran tehneistä noin kahdella prosentilla työeläkkeen määrä jäi alle tuhanteen euroon kuussa.
Noin kahdeksalla prosentilla pitkän työuran tehneistä työeläke taas jäi alle 1 300 euroon, kertoo Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Suvi Ritola.
– Karkean arvion mukaan koko työuransa noin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan henkilön työeläke jää noin tuhanteen euroon kuukaudessa.
Ritolan mukaan yrittäjien työeläkkeet jäävät usein keskimääräistä pienemmiksi. Vuosina 2017–2021 noin neljänneksellä vähintään 75 prosenttia työurastaan yrittäjänä toimineista työeläke jäi korkeintaan 800 euroon kuukaudessa.
Yrittäjien eläke kertyy työeläkelaitoksen vahvistaman vuosittaisen työtulon perusteella. Moni yrittäjä on määritellyt työtulonsa alakanttiin pitääkseen eläkemaksunsa pienempinä. Vuonna 2023 voimaan tulleessa uudistuksessa työtulon määrittelyä tarkennettiin, jotta työtulo vastaisi jatkossa paremmin yrittäjän työpanoksen todellista arvoa.
Kansaneläkkeen maksaminen muihin EU- ja ETA-maihin sekä Sveitsiin ja Britanniaan loppui lauantaina 1. helmikuuta.
Tämän hetken arvion mukaan eläkkeiden maksamisen keskeyttäminen koskee noin 23 000 ulkomailla asuvaa suomalaista, kertoo Kelan Karoliina Koskenvuo.
Vuoden 2023 lopulla ulkomailla asuvat saivat kansaneläkettä keskimäärin noin 132 euroa kuukaudessa, mutta summat vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Espanjassa asuvat suomalaiset saivat kansaneläkettä keskimäärin 230 euroa kuukaudessa.
Koskenvuo uskoo, että osa ulkomailla asuvista suomalaisista palaa lakimuutoksen myötä Suomeen.
Suvi Ritola Eläketurvakeskuksesta huomauttaa, että monissa maissa on omat eläkejärjestelmänsä, jolloin riittävän pitkään kyseisessä maassa asuneilla, pientä työeläkettä saavilla suomalaisilla saattaa olla oikeus kyseisen maan sosiaaliturvaan.
– Moni suomalainen asuu esimerkiksi Ruotsissa, jolla on omat takuueläkkeensä sekä asumis- ja toimeentulotukensa.