Vuoden 2021 kuolemansyytilasto julki: Koronaan kuoli 952, rokote tappoi kuusi
Koronavirustautiin kuoli Suomessa vuonna 2021 kaikkiaan 952 ihmistä. Lisäksi koronavirustauti oli mukana vaikuttamassa yli 200 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä, ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemasta vuoden 2021 kuolemansyytilastosta.
– Henkilöt, joilla koronavirustauti oli myötävaikuttava kuolinsyy, olivat usein monisairaita. Heistä lähes 40 prosentilla peruskuolemansyynä oli sydän- ja verisuonitauti ja noin 45 prosentilla muistisairaus tai syöpä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen sanoo tiedotteessa.
Koronavirusrokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuoli kuusi henkilöä. Nuorin menehtynyt henkilö kuului 20–24-vuotiaiden ikäryhmään ja vanhin 90–94-vuotiaiden ikäryhmään. Koronarokotteen haittavaikutus oli lisäksi myötävaikuttavana syynä 15 henkilön kuolemassa.
Valtaosa koronavirustautiin kuolleista oli ikääntyneitä: eniten kuolemia oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä, ja kuolleista lähes 80 prosenttia oli täyttänyt 70 vuotta.
Alle 65-vuotiaita kuoli koronavirustautiin 133, mikä oli 91 enemmän kuin vuonna 2020. Vuodet eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoiset, sillä Suomessa koronavirusepidemia alkoi maaliskuussa 2020. Vuosi 2021 oli siten ensimmäinen kokonainen epidemiavuosi.
– Vaikka suurin osa koronavirustautiin kuolleista oli ikääntyneitä, kuolleet olivat nuorempia kuin edellisenä vuonna. Koronavirustautiin vuonna 2021 menehtyneistä enää alle viidesosa oli täyttänyt 90 vuotta, kun vuonna 2020 yli 90-vuotiaita oli neljäsosa, Pajunen kertoo.
Koronavirustaudin suora vaikutus vuoden 2021 elinajanodotteeseen oli miehillä -0,2 vuotta ja naisilla -0,1 vuotta.
– Vastasyntyneiden poikien elinajanodote olisi vuonna 2021 pidentynyt 0,3 vuotta ilman koronavirustautiin kuolleita ja tyttöjen olisi pysynyt ennallaan, kertoo yliaktuaari Markus Rapo.
Lähes puolet koronavirustaudin aiheuttamista kuolemista tapahtui Uudellamaalla. Myös suhteellinen koronakuolleisuus oli Uudellamaalla suurinta, 25,4 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohden. Koko maassa vastaava luku oli 17,2.
Selvästi koronaa enemmän kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet. Niihin menehtyi lähes 19 000 ihmistä, mikä on liki 300 enemmän kuin vuonna 2020. Verenkiertoelinten sairaudet pysyivät suomalaisten yleisimpänä kuolinsyyryhmänä myös vuonna 2021.
Väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kuitenkin väheni prosentin edellisvuodesta.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellinen kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on pienentynyt sekä miehillä että naisilla lähes 30 prosenttia, aktuaari Kati Taskinen kertoo.
Myös kasvainten aiheuttama ikävakioitu kuolleisuus väheni vuonna 2021 noin prosentilla. Kasvaimiin menehtyi 13 550 henkeä. Kasvaimet aiheuttivat siten lähes joka neljännen kuoleman.
Eniten syöpäkuolemia aiheuttivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä ja naisilla rintasyöpä ja keuhkosyöpä.
Kolmanneksi yleisin kuolinsyyryhmä olivat muistisairaudet. Dementiaan, mukaan lukien Alzheimerin tauti, kuoli vuoden 2021 aikana 11 500 suomalaista, mikä on lähes 800 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Siinä missä verenkiertoelinten sairauksien ja kasvaimien aiheuttama kuolleisuus laski hieman, dementian aiheuttama kuolleisuus kasvoi selvästi, jopa neljä prosenttia.
– Dementian ja Alzheimerin taudin aiheuttama kuolleisuus on kasvanut miehillä ja naisilla aiempina vuosina lähes yhtä paljon, mutta vuonna 2021 ikävakioitu dementiakuolleisuus kasvoi miehillä selvästi naisia enemmän, Taskinen sanoo.
Tautiryhmään kuolleista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, oli kuitenkin naisia. Naisten suurempi osuus dementiaan kuolleista johtuu siitä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä selvästi miehiä enemmän.
Myös tapaturmaisesti kuolleiden määrä kasvoi vuonna 2021. Tapaturmissa menehtyi yli 2 300 henkilöä, mikä on yli 100 enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmat aiheuttivat neljä prosenttia kaikista kuolemista.
Tapaturmaisesti kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli edelleen miehiä ja yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi kaikkiaan 1 232 ihmistä, mikä on yli puolet kaikista tapaturmissa kuolleista. Kuolemaan johtaneista kaatumisista kaksi kolmasosaa sattui yli 80-vuotiaille.
Kaatumisturmien määrä kasvoi edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia. Erityisesti yli 80-vuotiaiden naisten kaatumisturmat lisääntyivät aiempaan verrattuna. Sen sijaan kuolemaan johtaneet myrkytystapaturmat ja hukkumistapaturmat vähenivät vuodesta 2020.
Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2021 aikana 1 646 henkeä, mikä on 70 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Ikävakioitu alkoholikuolleisuus väheni yli 5 prosenttia edellisvuodesta. Työikäisten kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen pieneni edellisvuodesta koko väestöäkin enemmän.