VM ennustaa työllisyysasteen nousevan jo 73 prosenttiin vuonna 2020 – syntyvyyden nopea lasku riskinä jatkossa

Talous kasvaa vauhdilla ja ennusteet työllisyyden kehityksestä ovat poikkeuksellisen hyviä. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Valtiovarainministeriö ennustaakin Suomen työllisyysasteen nousevan 73 prosenttiin ja ja työttömyysasteen tippuvan 6,6 prosenttiin vuonna 2020.

Työmarkkinoiden vahva kehitys on jo näkynyt rekrytointivaikeuksina osassa yrityksiä.

Nykyhallitus on tavoitellut ensi vuonna päättyvällä vaalikaudellaan 72 prosenttia, joka oli Tilastokeskuksen heinäkuun lukujen mukaan jo liki saavutettu.

VM:n talouskasvuennuste tälle vuodelle on 3 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 1,7 prosenttiin ja vuonna 2020 1,6 prosenttiin.

Tämän vuoden kasvuennuste nousi hienoisesti kesäkuun ennusteesta, joka oli 2,9 prosenttia. Seuraavien vuosien talouskasvun valtiovarainministeriö arvioi puolestaan niukasti pienemmäksi kuin se ennusti kesäkuussa.

Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021–2022 talouden arvioidaan kasvavan noin prosentin vuodessa, mikä vastaa talouden potentiaalisen tuotannon kasvuvauhtia.

– Talous puskee nyt eteenpäin suhdanteen huipulla. Työllisyys kasvaa nopeasti, ja julkinen talous vahvistuu. Lähivuosina pitää kuitenkin varautua selvästi vaisumpaan menoon. Toimia yhteiskunnassa olemassa olevien voimavarojen vapauttamiseksi täyteen käyttöön pitää jatkaa, sanoo valtiovarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander tiedotteessa.

Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa ministeriön mukaan kuitenkin se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin.

Erittäin vahvasta talouskehityksestä huolimatta pidemmän aikavälin murheet ikääntyvässä Suomessa eivät ole kadonneet mihinkään.

Valtiovarainministeriö arvioi nyt kestävyysvajeen olevan noin kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kestävyysvajetta pyritään kuromaan umpeen, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Kiinnostavaa on, että valtiovarainministeriön perjantaina julkaistussa ennusteessa muistutetaan marraskuussa julkaistavasta Tilastokeskuksen väestöennusteesta.

– Sen huomioiminen saattaa vaikuttaa merkittävästi seuraavan valtiovarainministeriön kestävyysvajearvion suuruuteen, ministeriön taloudellisessa katsauksessa todetaan.

Työllisyyden ohella ja siihen liittyen isoja puheenaiheita ovat viime vuosina olleet kaupungistuminen, maahanmuutto ja syntyvyys.

Teemat noussevat vahvasti esiin ensi kevään eduskuntavaalien yhteydessä. Ikääntyvässä Suomessa työllisyysastetta pitäisi pystyä hilaamaan edelleen ylöspäin.

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste näyttää, millainen kehitys esimerkiksi ikärakenteessa ja kaupungistumisessa olisi luvassa, jos nykyinen kehitys syntyvyydessä ja muuttoliikkeessä jatkuisi muuttumattomana.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo nostaa esille erityisesti syntyvyyden nopean laskun.

Syntyvyys laski viime vuonna seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Viime vuoden syntyvyyden mukaan yksi nainen synnyttäisi keskimäärin 1,49 lasta.

– Syystä tai toisesta syntyvyyden lasku on jatkunut ja ennakkotilaston mukaan tänä vuonnakin lasku on edelleen jatkunut, Rapo sanoo.

Jos syntyvyys jää nykyiselle tasolle pitkäksi aikaa, se alkaa näkyä väestörakenteessa tulevaisuudessa.

Korkeammankin syntyvyyden tasolla Suomessa on ollut pitkään kuntia, joissa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy.

– Tietenkin jos syntyvyys edelleen laskee, tällaisten kuntien määrä vain kasvaa. Niitä on enemmän ja enemmän, Rapo sanoo.

Väestöennusteen lukuja käytetään pohjana monille ennusteille ja arvioille.

Alkuvuodesta valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle.

Edellisten eduskuntavaalien alle valtiovarainministeriön virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä herätti säpäkkää julkista keskustelua.

Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutisen mukaan uusimman väestöennusteen ennusteita pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan valtiovarainministeriön julkisen talouden lähtökohdat -paperiin.

Yläoutinen ei lähde ennakoimaan syntyvyyden laskun vaikutusta kestävyysvajeeseen.

– Kannattaa muistaa, että kestävyysvajetta laskettaessa on epävarmuuksia molempiin suuntiin, Yläoutinen sanoi.

Juttua täydennetty kauttaaltaan ja otsikkoa muokattu klo 17.45.