Vieraskynä: Kolme ehdotusta keskustalle ja keskustaväelle
Mikä on keskustan paikka politiikan kentällä?
Tuomio on tullut niin Sipilän yhteistyölle kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa kuin Saarikon yhteistyölle vasemmiston ja vihreiden kanssa.
On keskusta yrittänyt olla oppositiossa itseäänkin vastaan. On oltu hallituksessa joskus kuin entinen veneilijä, toinen jalka paatissa ja toinen möljällä. Yhä moni keskustapoliitikko on linjannut, että oppositiossa nyt ollaan, mutta hyvissä asioissa tuetaan hallitusta.
Ei ihme, jos äänestäjä ei ole pysynyt kyydissä.
Ensimmäinen ehdotukseni on: Ollaan oppositiossa tosissaan. Ollaan hallituksessa tosissaan.
Toinen ehdotukseni:
Pidetään lujasti kiinni perusasioista.
Keskusta on tasa-arvon puolue. Sen tärkein velvoite nykysuomeksi on: ”Muista puolustaa huono-osaisempaa.”
Hyväosaiset selviävät aina. Mitä hyvätuloisempi, sitä vähemmän hän tarvitsee valtiota. Mitä huono-osaisempi, sitä välttämättömämpi on yhteiskunnan tuki.
Nykyhallituksen fiskaalikonservatismi ei keskustan työkalupakkiin kuulu.
Tämä ideologia tarkoittaa, että valtion vastuu rajataan päätehtäviin ja ei-pakollisia tehtäviä karsitaan. Kun leikataan ja karsitaan, ei tarvita niin paljon veroja.
Probleema on siinä, että kaikki hyvinvointipalvelut tuotetaan verovaroin. Ovatko ne toisarvoisia? Eivät. Keneltä karsiminen ottaa? Palvelujen käyttäjiltä. Kenelle karsiminen antaa? Niille, jotka eivät palveluja tarvitse.
Tämä nykyhallituksen aate unohtaa köyhän asian. Sitä lopputulosta kannattaa perussuomalaisille veljille valaista. He eivät näytä ymmärtävän.
Muutakin tärkeää keskustan vastuulla on.
Kansanvalta. Sivistyksestä huolehtiminen. Siltojen rakentaminen. Asioiden hoitaminen. Kohtuullisuus kaikessa…
Ja ihmisyys sekä sen kehitystarve.
Kyllä onkin työmaata, kun ihmisyyttä alistetaan oikein urakalla talouden käppyröille.
Professori Kari Hokkanen pohti kerran, mitä Santeri Alkio sanoisi maailman menosta:
”Alkiota kauhistuttaisi omistuksen ja tuotannon keskittyminen ja pääoman vallan kasvu. Alkio murehtisi ihmisyyden rappiota.”
Sieltä ne sodatkin sikiävät. Uskokaa pois.
Siinäkin keskustalla on tehtävää.
Pitää uskoa omaan tekemiseen eikä vastustajien propagandaan.
Kolmas pykälä on itsetunnon kohotus.
Pitää uskoa omaan tekemiseen eikä vastustajien propagandaan.
Otetaan esimerkiksi viime hallituskausi. Velkaa otettiin muka holtittomasti.
Väärin. Mikä tahansa hallituskokoonpano olisi joutunut ottamaan velkaa velan päälle. Ajatelkaamme:
Koronakriisin hoito.
Venäjän kaupan ja taloudellisen yhteistyön loppu.
Energian raju kallistuminen.
Nato-jäsenyys.
Jättimäisesti kasvaneet turvallisuusmenot.
Korkojen äkkinousu.
Niin hyvin näistä on selvitty, että lopettaisin vihervassareista puhumisenkin tähän paikkaan. Se on turhaa pilkkaa. Sitäkin yhteistyötä voidaan vielä tarvita.
Timo Laanisen pohdintaan liittyen kysynkin, mikä voisi sortaa keskustan?
Vastaan: Aidon yhteistyökyvyn hukkaaminen.
Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskynä-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendejä. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä.