Venetsia vajoaa, mutta asiantuntija toppuuttelee – "Asukkaat muuttavat toiseen kerrokseen"

Ilmastonmuutos

Italian Venetsian tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluva Pyhän Markuksen tori tulvii vettä. Turistit talsivat kenkien päälle vedettävissä kertakäyttökumisaappaissa ja ottavat kuvia toisistaan.

Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuvan Venetsian tulvista on tullut yksi nähtävyys muiden joukossa.

Poikkeuksellisen korkea nousuvesi, niin sanottu acqua alta, ajoittuu talvikuukausille ja tapahtuu tätä nykyä useita kymmeniä kertoja vuodessa.

Tällä hetkellä merenpinta nousee keskimäärin noin neljä millimetriä vuodessa. Yli puolet noususta tulee jäiden sulamisesta.

–  Grönlannista menetämme vuosittain noin 290 gigatonnia jäätä, mikä on hieman yli 3  000 kertaa roomalaisen Colosseumin painon verran päivittäin. Etelämantereelta menetämme suurin piirtein puolet tästä, meritieteilijä ja sotilasliitto Naton meritutkimuskeskuksen CMRE:n johtaja Sandro Carniel sanoo.

Merenpinnan nousu aiheuttaa myös sen, että merimyrskyt tapahtuvat entistä useammin aavalla merellä. Tällöin tulvat yltävät entistä pidemmälle mantereelle.

Arviot siitä, miten paljon merenpinta tulee nousemaan Venetsiassa vuoteen 2100 mennessä, vaihtelevat suuresti.

Carnielin mukaan varmaa vastausta on mahdotonta antaa, sillä ihmisten toiminta tai toimimattomuus vaikuttaa suuresti hiilidioksidipäästöihin ja sitä kautta merenpinnan nousuun.

–  Vuoteen 2050 mennessä merenpinta tulee nousemaan vähintään 50 senttiä vuosituhannen alkuun verrattuna. Metrin nousu vuoteen 2070 mennessä on hyvin mahdollinen skenaario, johon kannattaisi varautua, hän sanoo.

Geomorfologi ja paleoklimatologi Fabrizio Antonioli on osallistunut tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan merenpinta saattaa pahimmillaan nousta keskimittaisen suomalaismiehen pituuden verran vuoteen 2100 mennessä. Miten Venetsian silloin käy?

–  Venetsia ei ole suuri ongelma. Venetsialaiset ovat tottuneita acqua altaan. Jos vesi nousee esimerkiksi 180 senttimetriä, ensimmäisen kerroksen asukkaat muuttavat toiseen kerrokseen, Antonioli sanoo – ja lisää, että nyt puhutaan kaupungista, jossa autojen sijaan ajetaan veneillä.

Isompia ongelmia on luvassa rannikkotasangoilla sijaitsevissa metropoleissa, kuten Bangkokissa, New Yorkissa, Mumbaissa, Lagosissa ja Dhakassa.

Mannerjäätiköiden sulamisen lisäksi maan liikehdintä, kuten maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset, vaikuttaa historiallisen kaupungin uppoamiseen.

–  Samaan aikaan kun merenpinta nousee, adriaattinen litosfäärilaatta, jolla Italia sijaitsee, on vajoamassa, Antonioli sanoo.

Venetsia sijaitsee enimmäkseen pehmeästä hiekasta koostuvalla lietemaalla, joka ajan saatossa on pakkautunut yhä tiiviimmäksi.

Lähellä oleva teollisuusalue pumppasi vettä kaupungin alta teollisuuden tarpeisiin 1970-luvulle saakka. Vesi piti osaltaan sedimenttiä koossa – ja kun se poistui, maan vajoaminen nopeutui.

–  Viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana kaupunki on vajonnut vähintään 20 senttimetriä. Samaan aikaan vedenpinta on noussut vähintään 15 senttimetriä, joten yhteensä tämä johtaa ainakin 35 senttimetrin epätasapainoon, Carniel sanoo.