Venäjän salajuonista Georgiassa vastasi pitkään KGB:n kouluttama vakooja, joka työskenteli vuosia Suomessa
Puuttuiko Venäjä suoraan Georgian parlamenttivaaleihin lokakuussa? Niin väitti vaalien jälkeen jopa Georgian pian väistyvä presidentti Salome Zurabishvili, vaikka luotettavaa todistusaineistoa Venäjän masinoimasta vaalivilpistä ei ole esitetty.
Vaikka vastaukset uupuvat, väitteille on syynsä.
Georgian parlamenttivaaleissa murskavoiton sai valtapuolue Georgialainen unelma, joka on ryhtynyt mukailemaan ulkopoliittisessa kertomuksessaan ja politiikassaan osin Venäjän linjaa. Näin tapahtui huolimatta siitä, että mittausten mukaan noin 80 prosenttia maan kansalaisista kannattaa EU:n jäsenyyttä.
Viime vuosina Venäjän lähialueilta on paljastunut toistuvasti salajuonia, joilla maa on pyrkinyt puuttumaan naapureidensa politiikkaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt palauttamaan kukoistukseensa poliittisen arkkitehtuurin, jolla Venäjä voi hämmentää lähialueillaan.
Yksi juonien kohteista on ollut Georgia, jonka operaatioiden tärkeänä taustahahmona toimi pitkään tiedustelukonkari Vladimir Tshernov. Hän on useiden lähteiden mukaan Neuvostoliitossa koulutettu vakooja, joka työskenteli aiemmin Neuvostoliiton ja Venäjän tiedustelupalveluille.
Vuosien ajan Tshernov myös asui ja työskenteli Helsingissä.
Arvostettu Venäjä-tutkija Mark Galeotti on kuvannut Tshernovia kansainvälisten talousasioiden osaajaksi, jota hänen venäläinen tutkijakollegansa on luonnehtinut ”hyvin kyvykkääksi työskentelemään tiedustelupainotteisessa ja konspiratiivisessa ympäristössä”.
Galeotti kirjasi sitaatin seitsemän vuotta sitten European Council on Foreign Relations -ajatuspajan raporttiin, joka käsitteli Venäjän hämmennysoperaatioiden arkkitehtejä.
Ennen kuin Tshernov ilmestyi Helsinkiin, hänellä oli jo ura Lontoossa. Sielläkin hän oli töissä kansainvälisessä järjestössä, mikä on hyvä tapa verkostoitua ja kerätä luottamuksellista tietoa.
Tshernov suoritti Moskovassa tutkinnon kansainvälisistä taloussuhteista vuonna 1973, mutta jo melko pian sen jälkeen hän joutui vastaamaan kiusallisiin väitteisiin vakoilusta.
Vuodesta 1977 saakka hän ryhtyi täydentämään opintojaan Lontoon Higher School of Economics -oppilaitoksessa, minkä lisäksi hän työskenteli pian Lontoossa tulkkina kansainvälisessä vehnäneuvostossa.
Nykyään järjestö on kansainvälinen viljaneuvosto. Sen tehtävänä on valvoa kansainvälistä viljakauppasopimusta ja edistää yhteistyötä viljakaupassa.
Työnsä kautta Tshernov pääsi käsiksi luottamuksellisiin kauppa-asiakirjoihin. Brittien vastatiedustelu alkoi kuitenkin pitää häntä KGB:n vakoojana, ja Tshernov joutui poistumaan maasta Britannian ulkoministeriön määräyksestä nopealla aikataululla alkuvuodesta 1983.
United Press International -uutistoimiston toimittaja tavoitti Tshernovin tämän kotitalon edestä Lontoon Hampsheed Lanelta ennen kuin Tshernov poistui maasta.
Hän kuvasi itseään syntipukiksi Britannian pääministerin Margaret Thatcherin hallituksen suunnitelmissa torjua Neuvostoliiton rauhanaloitteita.
– En todellakaan ole vakooja, hän vakuutti ja kutsui väitettä saduksi.
Tshernov palasi Moskovaan, josta hän lähti uudestaan ulkomaille vajaat viisi vuotta myöhemmin. Tällä kertaa asuinpaikaksi tuli Helsinki.
Hän aloitti työnsä Suomalais-Neuvostoliittolaisen kauppakamarin toimitusjohtajan sijaisena 4. joulukuuta 1987. Tuolloin kauppakamaria johti Hannu Eskelinen, joka ymmärsi kertomansa mukaan pian Tshernovin taustan.
– Hän oli KGB:n kouluttama, Eskelinen kertoo puhelimitse STT:lle.
Eskelinen kertoo huomionsa kiinnittyneen ensin Tshernovin aktiivisuuteen. Tämä haali suomalaisista ympärilleen laajaa kontaktiverkostoa, mikä ei ollut yleinen toimintatapa Tshernovin maanmiehillä.
Myöhemmin toinen neuvostohahmo sanoi Eskeliselle, että Tshernov oli KGB:stä. Eskelinen ei kuitenkaan nähnyt syytä välittää vihjettä suojelupoliisille, eikä supo hänen mukaansa Tshernovista myöskään kysellyt.
Neuvostoliiton hajottua kauppakamari päivitti vanhan nimensä, ja keväällä 1992 päättyivät Tshernovin tehtävät järjestössä. Hän oli noussut myös kauppakamarin hallitukseen vuonna 1988, kun taas Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sinne nimettiin Venäjältä eräs hyvin tunnettu vakoojataustainen hahmo.
Hän on Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin.
Putin työskenteli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ensin Pietarin ulkomaankauppakomitean johdossa ja sitten apulaiskaupunginjohtajana. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksessa hän oli kaksi kautta, minkä jälkeen hän vaikutti järjestössä muissa tehtävissä.
Tiedot vastuutehtävistä selviävät kauppakamarin vuosikirjaotteiden nimilehdiltä, jotka STT sai sen seuraajalta EastCham Finlandilta.
Venäjä-tutkija Galeotti arvioi vuoden 2017 raportissaan, että Venäjän presidentinhallinto on toiminut hämäräoperaatioiden komento- ja valvontakeskuksena. Vastuu toimista on jakautunut sen eri osastoille operaatioiden luonteen mukaan.
Esimerkiksi ulkopolitiikan osasto oli pyrkinyt horjuttamaan Venäjä-pakotteita ja pitänyt yhteyttä ulkomaisiin yrittäjiin ja lobbareihin, Galeotti kirjoitti.
Sisäpolitiikan osaston hän kertoi toimineen taustalla muun muassa länsieurooppalaisten poliitikkojen tukemisessa ja lahjonnassa. Sinne hän asemoi esimerkiksi ranskalaispoliitikko Marine Le Penin puolueen lainoittamisen.
Tutkijakontakteihin oli pitänyt yhteyttä asiantuntijadirektoraatti, Galeotti kertoi. Sen vaikutuspiiriin hän lukee myös Venäjän strategisen tutkimuksen instituutin (RISI), jonka nokkamiehenä Suomessa työskenteli takavuosina Johan Bäckman.
Vladimir Tshernov nousi johtoon osastossa, joka vastaa alueiden välisistä suhteista ja kulttuurisuhteista ulkomaihin.
Tshernovin osaston nimi kuulostaa siltä kuin sen tehtävänä olisi viedä ulkomaille venäläistä elokuvaa vastapainoksi yhdysvaltalaiselle.
Näin viattomassa tarkoituksessa sitä ei kuitenkaan perustettu.
Viron sisäisen turvallisuuspalvelun Kapon mukaan Kreml avasi osaston helmikuussa 2005. Syy oli se, että Venäjä oli epäonnistunut estämään länsimieliset mullistukset Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa.
Kansalaiset olivat syrjäyttäneet tai pyrkineet syrjäyttämään autoritaarisia hallitsijoita useissa entisissä sosialistimaissa niin sanotuissa värivallankumouksissa.
Tshernov aloitti osastonsa johdossa vuonna 2012.
Vuonna 2020 Kremliä kriittisesti monitoroiva Dossier-keskus teki skandaalimaisen paljastuksen, kun se avasi osaston toimia Georgiassa. Dossier oli saanut haltuunsa asiakirjoja, joiden perusteella Kreml masinoi vuonna 2020 Venäjä-mielisen Patrioottien liitto -puolueen vaalityötä. Toimintaa valvoivat Venäjän tiedustelupalvelujen miehet, jotka raportoivat Tshernoville.
Tshernovin kontaktiverkosto Suomessa ei jäänyt vain 1990-luvun taitteeseen, josta idänkaupan veteraani Hannu Eskelinen puhui. Dossier raportoi vuonna 2020 jäljistä, jotka olivat sen mukaan jääneet suomalaisten yhteydenpidosta Tshernoviin vain joitain vuosia aiemmin.
Yksi niistä oli illalliskutsu, jonka silloinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs Mikko Hautala lähetti Tshernoville syksyllä 2017.
Nykyään Hautala työskentelee Nokialla geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana, mitä ennen hän toimi Suomen suurlähettiläänä Washingtonissa.
Tshernov sai kutsun saapua Suomen Moskovan-suurlähetystöön 19. syyskuuta. Kuva Hautalan allekirjoittamasta illalliskutsusta on liitetty Dossierin raporttiin.
Hautala kertoo STT:lle, että hänen ja Tshernovin yhteydenpito alkoi tuosta vuodesta ja jatkui muutaman kerran vuodessa pandemiaan saakka. Tshernovin tausta tiedusteluelimissä oli Hautalan tiedossa, mutta yhteydenpidon aikaan Tshernov toimi osastopäällikkönä presidentinhallinnossa.
Hyvälaatuista tietoa saadakseen diplomaatin on pakko tavata oleellisia henkilöitä, Hautala sanoo.
– Yhteydet presidentinhallintoon ovat äärimmäisen tärkeitä ja arvokkaita, koska sieltä on mahdollista saada tietoa siitä, miten Venäjä asiat näkee ja minkälaista sen politiikka pohjimmiltaan on.
Hautalan mukaan venäläiset eivät avanneet tämän kaltaisessa yhteydenpidossa suoraan pelikirjaansa, mutta pelin hengestä ei ollut epäselvyyttä. Venäjä pyrki pitämään useilla eri instrumenteilla otteessaan maita, joita se katsoi etupiirikseen.
– En näe, että Georgian kuvio olisi ollut kovin poikkeava, hän sanoo.
Hautalan mukaan keskustelut Tshernovin kanssa koskivat ennen kaikkea asioita, jotka olivat tämän vastuulla. Suomen asiat eivät kuuluneet niihin.
Hän kuitenkin arvelee Tshernovin saaneen keskusteluista tuntumaa siihen, mikä lännessä kiinnosti ja huolestutti. Itse hän piti toiminnassaan tärkeänä yleistä varovaisuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä tarkoitti muun muassa Helsinkiin lähetettyjä raportteja tapaamisista.
Dossier kertoo raportissaan myös vihjeistä, jotka viittaavat muiden suomalaisten ja Tshernovin yhteyksiin. Suomalaiseen tuttavapiiriin oli raportissa luettu muun muassa RKP:n entinen kansanedustaja Henrik Lax.
Lax vastasi STT:lle tekstiviestitse, ettei ole ollut yhteydessä Vladimir Tshernoviin 15 vuoteen. Hän myös kirjoitti, ettei hänellä ole käsitystä Tshernovin tekemisistä tuon jälkeen.
Terveydentilansa takia Lax ei halunnut käydä läpi Tshernoviin liittyviä asioita yhteydenpidon ajalta. Se näyttää joka tapauksessa ajoittuneen aikaan, jolloin Lax oli aktiivipoliitikko.
Lax aloitti kansanedustajana samana vuonna, kun Tshernovista tuli Suomalais-Neuvostoliittolaisen kauppakamarin toimitusjohtajan sijainen. Kansallisesta politiikasta Lax siirtyi Euroopan parlamenttiin yhdeksi kaudeksi, joka jatkui vuoteen 2009 saakka.
Dossierin mukaan Tshernovia olisi myös käytetty kirjekuriirina vuonna 2018, kun entinen pääministeri Esko Aho halusi saada Pietarin kuvernöörin Alexander Beglovin Suomeen. Raportissa on kuva Ahon allekirjoittamasta kirjeestä Sergei Ivanoville, joka oli työskennellyt aiemmin Suomessa KGB:lle diplomaatin peiteroolissa.
Kirjeen kirjoittamisen aikaan Aho toimi idänkauppaa edistävän East Officen puheenjohtajana. Hän sanoo STT:lle puhelimitse, ettei Tshernovin nimi soita hänellä minkäänlaista kelloa.
Georgia on tasapainoillut pitkään aidalla Venäjän ja EU:n välillä, mutta viime aikoina sen katse on alkanut kääntyä yhä enemmän kohti Suomen suurta naapuria. Valtapuolue Georgialainen unelma on ajanut läpi muun muassa venäläistyyppisen lain, jossa ulkomaista rahoitusta nauttivat järjestöt ja mediat joutuvat rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi.
Venäjälle suunta on mieluinen. Sen ulkopolitiikan ydintavoitteita on estää EU- ja Nato-jäsenyydet lähialueillaan.
Venäjän suorasta tuesta kärähtäneet puolueet eivät menestyneet Georgian parlamenttivaaleissa, mutta todennäköisesti Venäjän haaveet maan EU-polun katkeamisesta toteutuvat silti ainakin toistaiseksi.
Mikäli väitteet Venäjän suorasta vaikuttamisesta Georgian vaalien tulokseen vahvistuisivat, Tshernov tuskin liittyisi enää asiaan. Hän eläköityi virallisesti vuonna 2021, joskin hänellä näyttää olevan Venäjän hallinnossa yhä joitakin kevyitä tehtäviä.
STT ei kuitenkaan pystynyt paikantamaan Tshernovin nykyistä olinpaikkaa tai löytämään keinoa, jolla hänet olisi tavoitettu kommentoimaan toimia Georgiassa ja Suomessa.
Kaikki merkit viittaavat joka tapauksessa siihen, että muut vastaavat nyt Venäjän hämärätoimista suuressa geopoliittisessa pelissä.