Vehkaperä Strasbourgin iskun jälkeen: "On pohdittava, pitäisikö alentaa viranomaisten kynnystä puuttua turvallisuusuhkaluokituksen alla olevien ihmisten tekemisiin"

Vihreiden Heidi Hautala ennakoi, että turvallisuudentunteen järkkyminen tulee näkymään kevään eurovaaleissa
Strasbourg

Ranskan Strasbourgissa herättiin tänään epätodellisen tuntuiseen aamuun.

Tiistai-iltaisessa ammuskelussa kuoli kolme ihmistä ja haavoittunut useita. Raskaasti aseistautuneet poliisit partioivat yhä katujen kulmissa.

Euroopan parlamentti vietti täysistuntosalissa hiljaisen hetken.

Parlamentin käytävällä europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä halaa kollegaansa.

– Vaikka näitä iskuja on tapahtunut viime vuosina paljon, ei näihin ikinä turru. Ne tuntuvat aina todella pahoilta, Vehkaperä sanoo hetken päästä Suomenmaalle.

– Olo on järkyttynyt, tämä tulee niin lähelle.

Vehkaperä oli tiistaisen iskun aikaan illallistapaamisessa parlamentin lähellä sijaitsevassa ravintolassa.

Isku tapahtui Strasbourgin keskustassa, jonne parlamentilta on matkaa.

Hotellilleen Vehkaperä pääsi kävelemään vapaasti. Turvallisuudentunteeseen tuli silti jälleen säröjä, hän myöntää.

Ja juuri turvallisuus on asia, jota Euroopan unionin pitäisi Vehkaperän mukaan kyetä nyt tarjoamaan kansalaisilleen.

Sen eteen on tehty Euroopassa viime vuosina paljon. Strasbourgin täysistunnossakin mepit saavat hyväksyttäväkseen linjauksen, jossa terrorismin vastaisessa taistelussa tehtävää yhteistyötä tiivistetään entisestään.

Se on Vehkaperän mukaan hyvä tie, mutta EU:n pitäisi tehdä vieläkin enemmän, hän näkee.

Erityisesti kehitettävää olisi eri valtioiden viranomaisten välisessä tietojen vaihdossa.

– Sitäkin pitäisi pohtia, että pitäisikö meidän alentaa viranomaisten kynnystä puuttua turvallisuusuhkaluokituksen alla olevien ihmisten tekemisiin, hän sanoo.

Strasbourgin iskusta epäilty oli poliisin seurannassa ennen ampumista.

Järkyttynyt sanoo olevansa myös vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala.

– Ehkä mekin Strasbourgin rauhaan tottuneet saimme eilen vähän ymmärrystä, miltä tuntuu elää kriisin keskellä. Monissa paikoissa maailmalla se on ihan arkipäivää, hän huomauttaa.

Hautala uskoo, että EU-kansalaisten turvallisuudentunteen järkkyminen tulee näkymään ensi kevään eurovaaleissa.

Hän arvelee, että etenkin maahanmuutto tulee pysymään agendalla. Keskustelusta voi odottaa hyvin ärhäkkää.

– Populistiset puolueet elävät pelosta. He oikein ammentavat voimansa tämän kaltaisista tapahtumista.

EU:lta Hautala kaipaa ennen kaikkea yhteisesti sovittua turvapaikkapolitiikkaa.

Viranomaisten yhteistyön tiivistäminen on sekin hyvä ratkaisu.

– Kun vain yksilönoikeudet muistetaan niissäkin, hän täsmentää.

Turvallisuuskeskustelua ei kuitenkaan saa luovuttaa yksin populistien haltuun, Vehkaperä painottaa.

Hän kaipaa vanhoilta puolueilta eräänlaista ryhtiliikettä, jossa katsottaisiin syvälle kansalaisten tuntoihin.

– Me olemme epäonnistuneet kuuntelemaan, miten ihmiset voivat. Hyvin monilla on hyvin paha olla. Me emme saa antaa heidän syrjäytyä ja radikalisoitua.

Asia liittyy hänen mukaansa moniin Eurooppaa kuohuttaviin asioihin, kuten Ranskan keltaliivien mellakoihin.

Pohjimmiltaan kysymys on koko demokratian uskottavuudesta.

– Meiltä kysytään, että pystyykö demokratia vastaamaan niihin ongelmiin, joita ihmiset oikeasti pohtivat. Meidän täytyy näyttää, että pystymme.