Vasemmistoliitto esittää ulosoton suojaosan väliaikaista korottamista ja aamupalatarjoilua kouluihin
Vasemmistoliitto esittää ulosoton suoja-osan väliaikaista korottamista. Se on puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan tehokkain keino auttaa ylivelkaantuneita pärjäämään nousevien elinkustannusten kanssa.
Suojaosuus on rahamäärä, joka velalliselle on jätettävä palkan ja muun toistuvan tulon ulosmittauksessa. Kuluvan vuoden alusta suojaosuus on 23,20 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,34 euroa velallisen elatuksen varassa olevan, esimerkiksi lapsen, osalta.
Lisäksi puolue ehdottaa aamupalatarjoilun järjestämisen kokeilemista kouluissa.
– Kouluruokailun kehittäminen on hyvä tapa vastata perheiden tilanteiden vaikeutumiseen. Meidän mielestämme paras malli olisi valtion myöntämä avustus kunnille aamupalatarjoilun järjestämiseksi ainakin osassa kouluja, Andersson sanoi puheessaan puolueen ministeriryhmän kesäkokouksessa Tampereella.
Anderssonin mielestä hallituksen loppukauden tärkeimpiä tehtäviä on tukea suomalaisia läpi tulevan talven elinkustannusten noustessa. Vasemmistoliitto vaatii, että budjettiriihessä tehtävien päätösten on autettava kaikkein pienituloisimpia.
– Tällä hetkellä tarvitsemme ennen kaikkea lisäpanostuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä tukea pienituloisille. Yleiset tuloverokevennykset veisivät meidät helposti ojasta allikkoon.
Tuloveroalesta hyötyisivät Anderssonin mukaan eniten kaikkein varakkaimmat, joiden tarve tuelle on kaikkein pienin.
– Huomattavan paljon parempi ratkaisu tässä tilanteessa on työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen vastuiden siirtäminen takaisin työnantajien kannettavaksi. Varsinkin jos huolena on valtiontalouden tasapaino tai liian korkeiksi kohoavat palkankorotusprosentit, olisi tämä järkevämpi ratkaisu, Andersson sanoi.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi omassa puheessaan, että vaikka hallitus on saanut isot uudistukset tehtyä, tärkeitä on vielä tekemättä.
– Valmistelujonossa on yhä hallitusohjelmassakin mainittuja tärkeitä uudistuksia, kuten translain uudistaminen ja arvonnousuvero.
Hallitus päätti viime syksyn budjettiriihessä, että arvonnousuvero eli niin sanottu maastapoistumisvero otetaan käyttöön myös yksilöiden kohdalla vuodesta 2023 alkaen verovälttelyn estämiseksi.
Saramo loi myös katseen jo seuraavaan hallituskauteen ja sanoi pitävänsä tärkeänä, että rikkaimpien listaamattomien yritysten omistajien saama lähes miljardin euron verotuki poistetaan.