Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertonee Nato-kantansa ensi viikolla
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson aikoo oletettavasti kertoa kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen ensi viikolla.
Andersson kertoi asiasta STT:n haastattelussa ennen tämänpäiväistä vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokousta.
– Avaan omaa Nato-kantaani samassa aikataulussa kuin muu valtionjohto. Kerron siis Nato-kantani varmaankin ensi viikolla, hän sanoi.
Tämänpäiväisessä yhteiskokouksessa puolue päättää, lähteekö se hallituksesta, jos Natoon päätetään hakea. Puolueen virallinen kanta on, että se ei kannata Nato-jäsenyyttä. Puolueessa on kuitenkin sekä jäsenyyden kannattajia että vastustajia.
Anderssonin mielestä Nato-jäsenyydessä olisi sekä selvästi myönteisiä että kielteisiä puolia.
– Selkein hyvä puoli liittyy pidäkevaikutukseen, eli siihen ajatukseen, että kynnys hyökätä Suomeen jäsenyyden myötä kasvaa. Meillä on EU:n sisällä myös turvatakuun tyyppisiä muotoiluja kuten Lissabonin sopimuksessa, mutta EU:n sisäistä puolustusyhteistyötä ei ole samalla tavalla harjoiteltu kuin mitä Naton puitteissa tehdään, Andersson sanoi.
– Kielteiset puolet liittyvät siihen, että jäsenyys kasvattaa poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä Suomen osalta itärajallamme. Pidän aika vaarallisena tätä ajanjaksoa, johon olemme koko Euroopassa siirtymässä Putinin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Jännitteet kasvavat, tapahtuu blokkiutumista ja palataan kylmän sodan aikaiseen henkiseen asentoon. Sellainen maailma ei ole turvallinen. Tällöin on tärkeää, että Suomikin miettii vakautta ja kuinka sitä voisi edistää tällaisessa maailmassa, hän jatkoi.
Andersson toisti STT:n haastattelussa aiemman kantansa, jonka mukaan puolueen ei pitäisi tehdä asiasta hallituskysymystä.
– Oma esitykseni ja myös puoluehallituksen esitys on se, että jatketaan hallituksessa. Oma arvioni on, että suomalaiset arvostavat sitä, että ylläpidetään vakautta ja yhteisymmärrystä myös vaikeissa asioissa, Andersson sanoi.
– Päätökset on tehty vasta sitten kun ne on tehty. Tärkeää on kunnioittaa myös puolueen sisäistä demokraattista prosessia – eli päätös nähdään sitten, kun kokous on käyty, hän lisäsi.
Anderssonin mukaan tilanne on muuttunut vuodesta 2019, jolloin määriteltiin, että Nato-hakemus olisi vasemmistoliitolle kynnyskysymys.
– Nyt maailma on muuttunut tyystin toisenlaiseksi kuin mitä se silloin oli, ja kansalaisten mielipiteen muutos näkyy myös vasemmistoliiton sisällä meidän kannattajiemme sekä aktiiviemme keskuudessa. Teema oli ennen yhdistävä, mutta nyt voi vasemmistoliittolainen tai vasemmistolainen olla sekä Naton kannattaja että vastustaja, ja me näemme sen hyvin selvästi puolueen sisällä.
Tämänpäiväinen yhteiskokous ei ota vielä kantaa Nato-jäsenyyteen, vaan linjan päivittäminen on esillä vasta kesäkuun puoluekokouksessa.
Vasemmistoliiton kansanedustajat saavat vapaat kädet äänestää Nato-jäsenyydestä, kun asia tulee eduskunnan päätettäväksi.
– Puoluejohtajana pidän tärkeänä sitä, että meidän kansanedustajillamme on vapaat kädet äänestyksessä eduskunnassa, jotta jokainen voi äänestää oman omantuntonsa ja näkemyksensä mukaisesti, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan vasemmistoliitto on järjestänyt jäsenilleen erilaisia seminaareja ja paikallistilaisuuksia ja pitänyt huolen siitä, että keskustelu puolueessa on ollut monipuolista. Sen sijaan hän harmittelee sitä, ettei Nato-keskustelussa Suomessa hänen mukaansa ole tarpeeksi punnittu eri vaihtoehtoja.
– Tässä kuitenkin tehdään päätöstä, jonka pitäisi kestää vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Olisi valtavan tärkeää, että kaikki kansanedustajat ja kaikissa puolueissa myös käydään perinpohjaista analyysia eri vaihtoehtojen riskeistä, kun riskittömiä vaihtoehtoja ei ole, ja että valittaisiin se paras mahdollinen lopputulos ilman lukkoon lyötyjä kantoja, Andersson sanoi.
– Nythän Suomessa kävi niin, että monet puolueet ja hyvin monet kansanedustajat toivat julki lukkoon lyödyn myönteisen kannan jo ennen kuin eduskuntakäsittely edes alkoi. Totta kai tämä on vaikuttanut yleiseen keskusteluun.
Anderssonin mukaan on myös ”äärimmäisen tärkeää”, että jos Suomi liittyy Natoon, Suomen liikkumavara ulkopolitiikassa ei kavennu.
– Suomen tulee jatkossakin olla johdonmukainen ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolustaja myös suhteessa tiettyihin Nato-maihin kuten esimerkiksi Turkkiin, jossa on hyvin isoja ongelmia tällä saralla. Myös kansainvälisesti pitäisimme esillä teemoja kuten aseistariisuntaa sekä ydinaseriisuntaa, hän sanoi.