Vanhanen torjuu Torvaldsin Nato-väitteet: Suomen sana painaa Euroopan turvallisuuskeskusteluissa
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen torjuu RKP:n presidenttiehdokkaan Nils Torvaldsin väitteet siitä, että Suomen pitää liittyä Naton jäseneksi päästäkseen täysivaltaisesti päättämään Suomen ja Euroopan turvallisuudesta.
Vanhanen sanoi Helsingissä vaaliväittelyssä, että Suomen kaltaisella maalla on painava asema yhtenä maana muiden joukossa näissä keskusteluissa.
– Ja se täysivaltaisuus ei tule suinkaan siitä, että kuuluu johonkin toiseen järjestöön.
Vanhanen muistutti olleensa pääministerinä viime vuosikymmenen alkupuolella neuvottelemassa unionin puolustukseen liittyvistä artikloista.
– Ja uskallan väittää, että niissä keskusteluissa, joissa oli monta ei-Nato-maata mukana, meillä ei ollut mitään vaikeuksia ottaa täysipainoisesti osaa siihen keskusteluun ja niihin artikloihin jotka tulivat päätetyksi. En allekirjoita tätä Torvaldsin väitettä, Vanhanen totesi.
Vanhasen väittelykumppanina tilaisuudessa ollut SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen oli niin ikään eri mieltä Torvaldsin väitteestä.
– Me olemme täysivaltainen keskustelija siinä pöydässä, jota minä pidän Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta keskeisenä arvoyhteisönä, eli Euroopan unionissa.
Haatainen muistutti, että Suomi tekee Naton kanssa yhteistyötä.
– Se, mitä minä olen näissä keskusteluissa kuullut Naton puolen puheenvuoroja, niin kyllä he arvostavat meitä ja ymmärtävät myös meidän geopoliittisen asemamme ja sijainnin. Tällaisia heittoja on helppo heittää tiskiin, mutta jos joku sanoo että liitytään Natoon, niin senkin jälkeen pitää pystyä sitten sanomaan, että entäs sitten.
Ehdokkailta kysyttiin myös, millaisissa olosuhteissa he olisivat presidenttinä valmiita tunnustamaan Katalonian itsenäisyyden.
Haatainen paheksui Espanjan hallinnon kansanäänestyksen yhteydessä harjoittamaa väkivaltaa. Hän korosti kuitenkin, että kyse on Espanjan sisäisestä asiasta, jonka Espanja saa ratkaista.
– Minä toivon, että osapuolet löytäisivät keskusteluyhteyden. Siellähän on ollut pitkään tilanne, ettei ole ollut edes keskusteluyhteyttä.
Haatainen sanoi, ettei lähde ulkopuolelta neuvomaan, millä tavalla ja millainen ratkaisu asiaan pitää tulla. Hän sanoi kuitenkin ihmetelleensä hiljaisuutta, joka eurooppalaisessa yhteisössä vallitsi, kun äänestäjiä kohtaan käytettiin väkivaltaa.
Vanhanen sanoi, että Suomi korostaa kansainvälisessä yhteistyössä sopimustenvaraisuutta ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista. Kussakin maassa on perustuslaki, ja sitä voidaan muuttaa kansanvaltaisella tavalla.
– Mutta perustuslain mukaan pitää elää. Ja Espanjan perustuslaki on sellainen, että Katalonian oma itsenäisyysjulistus ei riitä itsenäistymiseen, vaan siihen tarvitaan myös Espanjan perustuslain mukaisella päätöksentekojärjestyksellä tehty päätös. Ja ellei sellaista päätöstä ole, en usko että Katalonia tulee saamaan tunnustuksia, ei myöskään tule saamaan Suomelta.
Vanhanen painotti, että sopimuksiin nojaaminen on tärkeä osa kansainvälisen järjestelmän ennakoitavuuden tukemista. Se menee itsenäisyysliikkeitä kohtaan tunnetun sympatian edelle.
– Ne asiat pitää kyetä sopimaan sen maan sisällä.
Vanhanen sanoi, että käyttäisi presidenttinä puheenvuoroja joistakin globaaleista kysymyksistä paljon enemmän kuin viime vuosina on kuultu.
Istuva presidentti Sauli Niinistö on Vanhasen mielestä keskittynyt viime vuosina olosuhteista johtuenkin paljolti Suomen lähiympäristön turvallisuuden vakauttamiseen ja ylläpitämiseen. Vanhanen sanoi, ettei hänen puheitaan pitäisi kuitenkaan tulkita niin herkästi presidentin arvosteluksi, koska hän tuo vain esiin omia mielipiteitään.
Haatainenkaan ei nähnyt Niinistön tehtävien hoidossa moitittavaa. Hän korosti kuitenkin ihmisoikeuksien kunnioittamista ja YK:n merkitystä hieman Niinistön edeltäjän Tarja Halosen tapaan.