Valtiovarainvaliokunnalta vihreää seitsemännelle lisäbudjetille – koronarokotteisiin 90 miljoonaa

Lisäbudjetti

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta puoltaa vuoden seitsemännen lisätalousarvion hyväksymistä.

Suurin määrärahalisäys, 750 miljoonaa euroa, tehdään valtionosuuksiin kunnille peruspalvelujen järjestämiseen.

Yritysten määräaikaiseen kustannustukeen budjetoidaan 410 miljoonaa, julkisen liikenteen palvelutason turvaamiseen 111 miljoonaa ja Covid-19- rokotteiden hankintaan 90 miljoonaa euroa.

Lisäbudjettiesitys sisältää myös noin miljardilla eurolla tilausvaltuuksia Puolustusvoimille.

Rajavartiolaitokselle budjetoidaan kahden ulkovartioveneen hankintaan 240 miljoonaa euroa, johon esitetään myös 120 miljoonan euron määrärahaosuus. Lisäksi pääomitetaan muun muassa Ilmastorahasto Oy:tä 300 miljoonalla ja yliopistoja 33 miljoonalla eurolla.

Valiokunta pitää kuntatalouden tukemista 750 miljoonalla perusteltuna, koska sillä turvataan peruspalvelujen järjestämistä ja vähennetään henkilöstön lomautusten ja irtisanomisten tarvetta kunnissa.

Valiokunnasta on perusteltua, että euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes Uudenmaan kunnille, joissa epidemiaa on esiintynyt eniten. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen.

Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että koronaepidemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia, mutta laskennallisen valtionosuusmenettelyn kautta ei voida varmistua siitä, että korvaukset vastaavat toteutuneita kustannuksia. Joidenkin kuntien kohdalla valtionosuuden lisäykset ovat siten suurempia kuin koronaviruksen aiheuttamat lisäkustannukset.

Valiokunta pitää menettelyä nykyisessä tilanteessa tarkoituksenmukaisena, mutta korostaa, että jatkossa on perusteltua siirtyä todellisiin kustannuksiin perustuvaan kompensaatioon.

– On myös tärkeää, että kunnat käyttävät saamansa lisäpanostukset niihin toimiin, joihin ne on tarkoitettu ja että kunnat huolehtivat peruspalvelujen laadusta ja riittävyydestä, valiokunta muistuttaa.

Lisätalousarviossa tehdään sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuviin kustannuksiin 200 miljoonan euron lisäys.

Valiokunta pitää lisäystä perusteltuna, sillä epidemia on lisännyt sairaanhoitopiirien menoja, minkä lisäksi se on vähentänyt sairaanhoitopiirien tuloja, kun kiireetöntä hoitoa on siirretty ja maksutulot jääneet näin saamatta.

Valiokunta painottaa, että resurssien riittävyyttä on edelleen seurattava ja varmistettava, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta.

Kuluvan vuoden seitsemäs lisätalousarvioesitys lisää määrärahoja noin 1,5 miljardia euroa ja vähentää varsinaisten tulojen arviota 341 miljoonaa euroa. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,8 miljardia euroa.

Valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna noin 19,7 miljardia euroa. Valtion velan määrän arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 126 miljardia euroa, mikä on noin 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta oppositioryhmiltä. Sekä perussuomalaiset, kokoomus että kristillisdemokraatit peruisivat Valtion kehitysyhtiö Vaken tilalle perustettavan Ilmastorahaston 300 miljoonan euron pääomituksen. Perussuomalaiset leikkaisi myös 100 miljoonaa kehitysyhteistyön rahoituksesta.