Valtaosa suomalaisista kokee Ukrainan sodan lisäävän tarvetta kehitysyhteistyölle – mielipiteet jakautuvat yhä enemmän
Suomalaisista 94 prosenttia ajattelee, että Suomen on tärkeää antaa Ukrainaan humanitaarista apua. Asia selviää uudesta kehitysyhteistyön mielipidekyselystä, jonka on teettänyt ulkoministeriö.
85 prosenttia suomalaisista kokee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta ylipäätään. Viime vuonna vastaava osuus oli 82 prosenttia.
Humanitaarista apua pitää tärkeänä yhä useampi.
Tänä vuonna Suomen antamaa humanitaarista apua pitää tärkeänä 80 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna vastaava luku oli 77 prosenttia. Vuonna 2021 osuus oli 68 prosenttia.
Humanitaarista apua kohdennetaan esimerkiksi luonnononnettomuuksien ja aseellisten konfliktien uhrien auttamiseen, kerrotaan ulkoministeriön tiedotteessa.
Naisista kehitysyhteistyötä pitää tärkeänä 80 prosenttia, kun taas miehistä vain 46 prosenttia. Naiset kokevat viime vuoteen verrattuna kehitysyhteistyön yhä tarpeellisemmaksi ja miehet yhä vähemmän tärkeäksi.
Vuonna 2022 naisten vastaava osuus oli 76 ja miesten 55 prosenttia.
Mielipidemittauksesta selviää, että myös puoluetaustalla on kysymyksessä merkitystä.
Perussuomalaisia äänestävistä vain 15 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Vihreiden kannattajissa osuus taas on 98 prosenttia.
Koulutustaustakin näkyy: mitä alempi koulutus, sitä vähemmän tärkeänä kehitysyhteistyötä pidetään.
Käsitykset kehitysyhteistyön tuloksista jakoivat kansaa. Vastaajista vajaa puolet ajattelee, että kehitysyhteistyöllä saavutetaan erittäin tai melko hyvin tuloksia. Toinen vajaa puolisko on päinvastaista mieltä.
Merkittävä osa suomalaisista suhtautuu kriittisesti kehitysyhteistyöhön niissä maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Vastaajista 39 prosenttia ajattelee, että kehitysyhteistyö näihin maihin tulisi lopettaa täysin.
Suomalaisten mielipiteet aiheen suhteen ovat muuttuneet vain vähän vuoden aikana, mutta ne ovat vahvistuneet.
Kehitysyhteistyön kannalla olevat ovat yhä varmempia kannastaan. Sitä vähemmän olennaisena pitävät taas ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että kehitysyhteistyö ei ole tärkeää.
Tämä voi johtua siitä, että julkinen keskustelu aiheen ympärillä on lisääntynyt, tutkimusraportissa todetaan.
Taloustutkimus toteutti kyselyn touko-kesäkuun vaihteessa internetpaneelissa. Siihen vastasi noin 1 150 ihmistä ympäri maata. Tutkimuksen kohderyhmä on 15–79-vuotiaat suomalaiset. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luotettavuustasolla.